Brasilian kongressi on ryhtynyt taisteluun kumotakseen oikeudet, jotka perustuslaki vuodelta 1988 takaa alkuperäiskansoille. Hanke voi koitua kohtalokkaaksi ympäristölle.
Joulukuun puolivälissä kongressin molemmat kamarit hylkäsivät murskaenemmistöllä presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan veton, jolla tämä yritti puolustaa intiaanien maaoikeuksia. Alahuoneessa veton hylkäämistä kannatti 321 ja vastusti 137 kansanedustajaa. Senaatissa äänet jakautuivat 53–19.
Maatalous- eli agribisneksen edustajilla on enemmistö parlamentissa. He haluavat estää uusien maa-alueiden antamisen intiaaneille ja mikäli mahdollista, supistaa heille aiemmin luovutettuja alueita. Alkuperäisasukkaisiin lukeutuu 1,7 miljoonaa brasilialaista eli alle prosentti 203-miljoonaisesta väestöstä.
”Maaseudun puolustajina” tunnetut kansanedustajat ajoivat toukokuun lopussa läpi lain, jonka mukaan alkuperäiskansojen maiksi tunnustetaan vain alueet, joita ne asuttivat 5. lokakuuta 1988. Sotilasdiktatuurin jälkeinen perustuslaki astui silloin voimaan.
Senaatti hyväksyi lain syyskuun lopulla, mutta liittovaltion korkein oikeus totesi sen pian perustuslainvastaiseksi. Presidentti Lula esitti lokakuun lopulla oman vetonsa, jonka parlamentti siis kumosi joulukuussa.
Agribisneksellä vahva edustus
Kiistan ratkojaksi joutunee jälleen korkein oikeus, johon ovat vedonneet ainakin kaksi vasemmistopuoluetta ja alkuperäiskansojen asioiden ministeri Sonia Guajajara.
Kiista paljastaa, että intiaanit ja Lulan hallitus kohtaavat kongressissa voimakasta vastustusta. Agribisneksen etuja puolustavalla parlamentin maatalousrintamalla on 300 alahuoneen 513 paikasta ja 47 senaattoria 81:stä, aihetta kriittisesti seuraava nettijulkaisu laskee.
Edellisen kauden äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro hävisi vuoden 2022 vaalit, mutta hänen liberaalipuolueensa sai vahvan aseman kongressissa. Se on alahuoneen suurin puolue 99 edustajallaan ja löytää usein yhteisen sävelen maatalousrintaman kanssa.
Koko perustuslaki kumoon?
Koska korkeimman oikeuden uskotaan pysyvän kannassaan uuden lain perustuslainvastaisuudesta, eräät kansanedustajat ehdottavat itse perustuslain muuttamista intiaanien maaoikeuksien osalta.
Osa oikeusoppineista sanoo kuitenkin, ettei niin voi tehdä. Kyse on yhden väestönosan perustavista oikeuksista, joihin ei voi kajota kuin säätämällä kokonaan uuden perustuslain.
Kiista on omiaan kärjistämään kongressin ja korkeimman oikeuden välistä konfliktia, jolle on muutenkin kosolti sytykkeitä. Niihin kuuluvat kiistat aborttioikeudesta, huumeidenkäyttäjien kohtelusta ja taistelusta valeuutisia vastaan.
Konservatiiviset kansanedustajat syyttävät korkeinta oikeutta sekaantumisesta lainsäätäjän työhön ja vallan kolmijaon horjuttamisesta.
Uusia kiistoja luvassa
Uusi laki toisi monia muutoksia, jotka uhkaavat alkuperäiskansojen selviytymistä. Se sallisi esimerkiksi sotilastukikohtien ja vesivoimaloiden rakentamisen niiden maille ilman ennakkoneuvotteluja, jollaisia Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus edellyttää.
Vastaavasti sallittaisiin maanteiden ja rautateiden sekä sähkölinjojen vetäminen intiaanien maille lupaa kysymättä. Lisäksi laki mahdollistaisi nykyisin kielletyn luonnonvarojen hyödyntämisen ja alkuperäisväestöön kuulumattomien henkilöiden asettumisen alueille.
On ironista, että alkuperäisasukkaita vastaan hyökkäävät nyt suurmaanomistajat, joiden elinkeino on suoraan säiden armoilla.
Uusien alueiden osoittamista alkuperäiskansoille halutaan vaikeuttaa sillä, että maista olisi maksettava korvausta niillä asuville, kun aiemmin korvattavia olivat vain rakennukset.
Korkein oikeus tuskin tuomitsee koko lakipakettia perutuslainvastaiseksi, mistä seuraa runsaasti uusia kiistoja. Kysymys alkuperäiskansojen kohtalosta on jo voimistanut radikalismia, ja vallan instituutioiden keskinäiset kärhämät horjuttavat demokratiaa.
Maatalous tarvitsee Amazoniaa
Lulan työväenpuolueen tulo valtaan vahvisti intiaanien asemaa, ja hän nimitti alkuperäiskansojen asioiden ministeriksi näiden oikeuksia pitkään puolustaneen Guajajaran.
Myös ilmastonmuutos on osaltaan kasvattanut intiaanien arvostusta perinteisinä luonnon vaalijoina. Brasiliassa se koskee erityisesti Amazonin sademetsää.
On ironista, että alkuperäisasukkaita vastaan hyökkäävät nyt suurmaanomistajat, joiden elinkeino on suoraan säiden armoilla. Juuri heidän kannattaisi suojella metsiä, sillä suurin osa Brasilian maataloudesta hyötyy Amazonian synnyttämistä sateista. Niiden tulo vaarantuu metsäkadon edetessä.
Sään ääri-ilmiöt, kuten viime kuukausina Brasilian eteläosissa koetut rankkasateet, ovat viranomaisten mukaan aiheuttaneet maataloudelle yli viiden miljardin euron tappiot.
Myös Brasilialle elintärkeä maatalousvienti ja ulkomaisten investointien tulo uhkaavat vaikeutua, jos intiaanien oikeuksia ja ympäristönsuojelua heikennetään.
uutiskirje 
