Kela eli Kansaneläkelaitos uutisoi tänään perjantaina, että sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin, kun yli 100 000 suomalaista jäi mielenterveyteen liittyvistä syistä pitkälle sairauslomalle.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskelan mielestä mielenterveyskriisi onkin räjähtänyt käsiin, ja hallitus vaikeuttaa tilannetta entisestään.
– Hallituksen politiikka lähtee siitä, että jokaisesta työntekijästä pitää tiristää kaikki irti viimeiseen pisaraan saakka. Mutta jotta hyvinvointi ja sitä kautta työn tuottavuus lisääntyisivät, pitäisi työaikaa vähentää, Koskela sanoo.
”Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden jatkuva kasvu sairauspoissaoloissa on huolestuttava kehityssuunta.”
– Sen sijaan esimerkiksi Riikka Purra esitti maanantaina työajan lisäämistä. Tämä on käsittämätön vaatimus ajassa, jossa yhä nuoremmat uupuvat töissä epävarman toimeentulon ja kohtuuttomien vaatimusten takia.
Purra on valtiovarainministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja.
Jaksaminen jää huomiotta
Koskelan mukaan hallituksen valitsema sanelevan työmarkkinapolitiikan linja jättää huomiotta ihmisten jaksamiseen liittyvät kysymykset, jotka ovat välttämättömiä paitsi yksilön hyvinvoinnin, myös työn tuottavuuden kannalta.
– Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, irtisanomisten helpottaminen, määräaikaisuuksien perusteiden keventäminen, osa-aikatyön tekemisen vaikeuttaminen ja tähän päälle massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan. Tällaisella politiikalla saadaan lisää huonosti voivia ja työn uuvuttamia ihmisiä. Tuottavuutta tai hyvinvointia se ei palvele tippaakaan, Koskela sanoo.
Suurin pitkien sairauslomien syy
Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin pitkien sairauslomien syy. Määrä kasvoi vuonna 2023 jopa kolme prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Se merkitsee noin 3 000 henkilöä.
– Mielenterveyskriisi maksaa yhteiskunnalle euroissa valtavasti. Hoitoon panostaminen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ovat sosiaalisia investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin säästyneinä kustannuksina, Koskela arvioi.
– Ennen kaikkea on kuitenkin huomattava, että suurin hinta tästä kriisistä maksetaan inhimillisenä kärsimyksenä.
Syynä muutos yhteiskunnassa
Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren arvioi, että mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa.
– Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä puuttua muun muassa työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta, Blomgren sanoo.
Kasvu sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella saaneiden määrässä liittyi erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin, joissa on ollut kasvua jo pitkään. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosiryhmässä kasvua oli seitsemän prosenttia. Lähes 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2023.
Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä sen sijaan ei ole enää viime vuosina kasvanut.
– Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden jatkuva kasvu sairauspoissaoloissa on huolestuttava kehityssuunta. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on ollut kaikkein voimakkainta alle 35-vuotiailla, Blomgren toteaa.
Kokonaismäärä pieneni
Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä kuitenkin väheni vuonna 2023. Viime vuonna sairauspäivärahaa sai yhteensä noin 305 000 henkilöä. Saajia oli noin kolme prosenttia eli lähes 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Lasku johtui pääosin koronatilanteen muutoksista. Sairauspäivärahaa koronadiagnoosin perusteella saaneiden määrä väheni jyrkästi edellisvuoden noin 18 000:sta noin 4 Kaikkiaan s00:een.
Myös sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä väheni edelleen hieman.
uutiskirje 