Helsingin Sanomain maanantaina julkaisema gallup sähköisti tunnelmaa presidentinvaalien alla. Mielipidemittauksessa perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon kannatus oli kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä.
Kärkeä HS:n mittauksessa piti kokoomuksen Alexander Stubb 22 prosentin kannatuksella, vihreiden ja kansalaisvaltuuskunnan ehdokkaan Pekka Haaviston kannatus oli 20 prosenttia ja Halla-ahon 18.
Tilanne muuttuu hieman, kun tuloksista puhdistetaan kannastaan epävarmat äänestäjät. Varmojen äänestäjien keskuudessa Stubb sai 24 prosentin, Haavisto 23:n ja Halla-aho 18:n prosentin kannatuksen.
Mitä tekee vasemmisto?
Vasemmiston ehdokkaan Li Anderssonin kannatus oli 7,2 prosenttia ja sosiaalidemokraattien Jutta Urpilaisen 5,8. Tämä saa varmasti monen vasemmiston ehdokkaan miettimään, pitäisikö jo ensimmäisellä kierroksella äänestää Haavistoa.
Vasemmistolaisesti ajattelevan äänestäjän pitääkin kyetä vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Olenko valmis tukemaan jo nyt ehdokasta, joka on tehnyt kaikkensa tehdäkseen pesäeroa punavihreään vasemmistoon? Pekka Haavisto on kampanjansa aikana korostanut, ettei ole punavihreä.
HS:n kannatusmittaus tuskin yllättää Andersonin leirissä. Jos Andersson saisi vaali-iltana yli seitsemän prosenttia äänistä, olisi se selvästi paras tulos vasemmistoliiton presidenttiehdokkaalle.
Urpilaisen kohdalla tilanne on surullisempi. Hänen kampanjansa saa tehdä täysillä töitä, että voittaa vuoden 2018 SDP-ehdokkaan Tuula Haataisen 3,2 prosentin tuloksen. Kuusi vuotta sitten tulosta saattoi sentään selittää Sauli Niinistön hurjalla suosiolla. Nyt tekosyitä surkealle tulokselle ei ole.
SDP uusi puoluejohtonsa kesän puoluekokouksessa. Heikko tulos presidentinvaaleissa on väkisin pieni kolaus uudelle johdolle.
Kärkiehdokkaiden pohdinnat
HS:n kannatusmittaus osoitti, että Stubbin ja Haaviston kannatus on alkanut pudota. On aito mahdollisuus, että Halla-aho nousisi toiselle kierrokselle.
Sekä Haaviston että Stubbin leirissä taatusti toivotaan, että Halla-aho nousisi toiselle kierrokselle ja pudottaisi samalla kilpailevan ehdokkaan. HS nimittäin selvitti toisen kierroksen vaihtoehtoja, ja kaikissa niissä Halla-aho häviäisi muille kärkiehdokkaille.
Suomessa nähtäisiin silloin sama tilanne kuin Ranskassa ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tuolloin äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen nousi toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa, ja ranskalaiset marssivat Jacques Chiracin taakse. Chirac sai toisella kierroksella yli 80 prosenttia äänistä.
Kiinnitä katseesi
Vasemmistoliiton kohdalla vaali-iltana katse on ainakin siinä, mistä Andersson äänensä kerää. Uutinen ei ole, jos Andersson kerää paljon ääniä Helsingissä.
Viime eduskuntavaaleissa puolue menetti kansanedustajan paikat Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa. Nyt näillä asuvat vasemmistolaiset pääsevät äänestämään erittäin suosittua puolueen puheenjohtajaa. On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannatuksen Andersson muun muassa näillä alueille kerää.
lehti 