Valtion velkasuhde ei tasaannu hallituksen ensi vuodelle suunnittelemien sopeutustoimien toteutuessakaan. Näin kommentoi työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà valtiovarainministeriön torstaina julkistamaa budjettiehdotusta ensi vuodelle.
Lainàn mielestä yksi syy tälle on kasvun tukahduttaminen sopeutuksella.
– Verotulot putoavat, kun talous hyytyy sopeutuksen seurauksena, hän toteaa ja muistuttaa varoittaneensa jo keväällä siitä, että valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksen vaikutuksen talouskasvuun.
”On tärkeää, että viisitoistavuotiaana valittua ammatillista koulutusta voi tarvittaessa täydentää toisella tutkinnolla”.
0,6 miljardin supistus alijäämään
Hallitus kertoo budjettiehdotuksen yhteydessä, että sen tavoite on on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Hallitus julkistikin julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavan toimenpidekokonaisuuden, joka sen mukaan sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia.
Tämän lisäksi kevään 2024 kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla.
– Ensi vuoden mittavasta, mutta huonosti ajoitetusta 3 miljardin euron sopeutuksesta huolimatta alijäämä supistuu ainoastaan 0,6 mirljardia euroa, Lainà laskee.
Lainà toteaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) perustelevan sopeutusta sillä, että alijäämä olisi muutoin vielä suurempi.
– Ehkä, mutta silloin myös talous saattaisi olla selvästi paremmassa kunnossa, talouskasvu voimakkaampaa ja velkasuhde jopa alhaisempi. Kumpi parempi? Lainà kysyy.
Hatarat työllisyysvaikutukset
Lainà arvelee myös valtiovarainministeriön työllisyystoimien vaikutusten olevan muuta kuin uskotaan.
Hän viittaa hallituksen laskelmaan, jonka mukaan hallituksen jo toteuttamat toimet vahvistavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä lähes 80 000 työllisellä ja julkista taloutta 1,8 miljardilla eurolla. Tulossa olevat toimet lisäksi vahvistaisivat työllisyyttä 16 000 hengellä vuosittain kolmen vuoden ajan ja 12 000 vielä vuonna 2028 .
– Ikävä kyllä nämä työllisyysvaikutukset ovat hieman harhaanjohtavia, kun niissä ei ole otettu lainkaan huomioon työllisyyttä keskeisesti heikentäviä tekijöitä, hän kirjoittaa.
Hänen mukaansa työllisyysvaikutuksia on laskettu useampaan kertaan päällekkäin, kun ristikkäisvaikutuksia ei otettu huomioon.
Alijäämä yhä 12 miljardia
Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestöstä SAK:sta puolestaan muistutetaan, että valtiovarainministeriön suunnittelemista leikkauksista huolimatta julkisen talouden alijäämä säilyy ensi vuonnakin yli 12 miljardin euron tasolla. Alijäämän suuruuteen vaikuttaa heikosta suhdannetilanteesta johtuva ennakoitua heikompi verotuottojen kehitys.
– Hallituksen tekemät leikkaukset pienituloisten ostovoimaan ja repivä työmarkkinapolitiikka ovat heikentäneet talouden kehitystä. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös talouskasvua, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Leikkauksia sairastuville
Nyt valtiovarainministeriö ehdottaa sairauspäivärahan leikkaamista, terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista, lääkekorvauksen pienentämistä, hoitotakuun pidentämistä ja sote-palveluiden rahoituksen vähentämistä.
SAK arvioi, että säästöpäätösten kokonaisuus heikentää hyvinvointivaltiota.
– Pääministeri Orpo lupasi aiemmin, että julkisen talouden vahvistamisessa keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Nämä puheet asettuvat näiden leikkauspäätösten myötä entistä oudompaan valoon, Kaukoranta sanoo.
Koulutuksesta leikataan taas
Myös koulutukseen kohdistuu budjettiehdotuksessa leikkauksia. Aiemmin lakkautetun aikuiskoulutustuen lisäksi myös ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan siten, että leikkaus kohdistuu erityisesti ammatinvaihtajiin ja osaamistaan täydentäviin aikuisiin.
– Hallituksen säästöt vaikeuttavat ammatinvaihtoa ja osaamisen täydentämistä. Uhkana on, että leikkaukset heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä, Kaukoranta sanoo.
– Työurien pidentyessä ja työelämän jatkuvasti muuttuessa on tärkeää, että viisitoistavuotiaana valittua ammatillista koulutusta voi tarvittaessa täydentää toisella tutkinnolla.
SAK:n mielestä julkista taloutta olisi voinut vahvistaa myös toisenlaisilla keinoilla, esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristämällä.
-Myös yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöverotuksen sukupolvenvaihdosten huojennus ovat verotukia, joiden karsiminen vahvistaisi julkista taloutta ja lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta, Kaukoranta huomauttaa.
lehti 