Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen lupaamat seitsemän miljardin euron suuruiset säästöt leikkaavat Suomen bruttokansantuotetta parhaassa tapauksessa 3,8 prosentilla ja pahimmillaan 7,6 prosentilla.
Näin arvioi Sosiaali ja terveys ry:n eli SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Hän julkaisi näkemyksensä blogissaan SOSTEn verkkosivuilla tänään perjantaina.
Oletus perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan Suomen finanssipolitiikan kerroin voi sijaita välillä 1,5–3,0.
”Hallituksen säästötoimenpiteet eivät ratkaise vaan pahentavat ongelmaa”.
Leikkauksista huolimatta huima alijäämä
Kyyrönen kommentoi hallituksen tavoitetta päästä vakauteen, talouskasvuun, parempaan työllisyyteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseen leikkaamalla julkisista menoista kaikkiaan seitsemän miljardia euroa. Lisäksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ehdotti viime viikolla, että julkisia menoja leikattaisiin taas 100 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
– Näistä säästöistä huolimatta ensi vuoden alijäämä on 12,2 miljardia euroa, Kyyrönen muistuttaa
– Eriarvoisuutta kärjistäviä toimenpiteitä oikeutetaan usein väittämällä, että julkiset menoleikkaukset elvyttäisivät Suomen taloutta. On kuitenkin todennäköistä, että säästöt itse asiassa hidastavat kasvua.
Pysähdyksissä 14 vuotta
Kyyrönen toteaa Suomen talouden olleen pysähtyneisyyden tilassa jo 14 vuotta.
– Tämä johtuu sekä nettoviennin romahtamisesta että heikosta kotimaisesta kysynnästä, hän sanoo.
Kyyrönen arvioi, että mikäli julkiset investoinnit ja palkankorotukset olisivat kompensoineet heikkoa vientiä vuodesta 2010 lähtien, kotimainen kysyntä olisi palauttanut talouskasvun finanssikriisiä edeltäneelle uralle.
Todellisuudessa julkiset investoinnit ovat kasvaneet vuosittain puolet hitaammin ja yksityiset investoinnit jopa 16 kertaa hitaammin vuodesta 2010 alkaen kuin vuosina 1994–2008. Lisäksi reaalipalkat kasvoivat 2 prosenttia vuodessa ennen finanssikriisiä, mutta sen alettua kasvu hidastui 0,1 prosenttiin vuodessa.
– Kysyntää ei ole yksinkertaisesti ollut riittävästi viimeiseen 14 vuoteen. Hallituksen säästötoimenpiteet eivät ratkaise vaan pahentavat tätä ongelmaa.
Leikkaukset syövät kasvua
Kyyrönen muistuttaa siitä, että leikkaukset syövät kasvua. Hän perustelee asiaa niin kutsutulla finanssipoliittisella kertoimella. Se kuvaa, miten julkisten menojen lisääminen vaikuttaa talouteen.
Jos kerroin on esimerkiksi 1,1 ja julkisia menoja lisätään 100 miljoonalla eurolla, talous kasvaa 110 miljoonan euron edestä. Tällöin lisäys julkisissa menoissa elvyttää yksityistä sektoria 10 miljoonalla eurolla. Tätä vastoin 0,9 arvoinen kerroin tarkoittaa, että lisäys julkisissa menoissa pienentää yksityistä toimintaa 10 miljoonan euron arvosta.
Hän toteaa laajoja aineistoja hyödyntäneiden tutkimuksen perusteella, että Suomen kerroin sijaitsisi välillä 1,5–3,0. Se tarkoittaisi, että hallituksen 7 miljardin euron leikkaukset pienentävät Suomen bruttokansantuotetta parhaassa tapauksessa alussa mainituilla 3,8 prosentilla ja pahimmillaan 7,6 prosentilla.
Varakkailta voisi ottaa
Valtiovarainministeriön arvioin mukaan ensi vuoden valtion menojen ja tulojen erotus on 12,2 miljardia euroa eli julkisen velan kasvua.
– Hallitus päätti keväällä arvonlisäverokannan korotuksesta, joka lisää eniten esimerkiksi pienituloisten ja työttömien verotaakkaa sekä heikentää kuluttajien ostovoimaa, Kyyrönen muistuttaa.
Hän huomauttaa, että alijäämän korjaamiseksi on muitakin keinoja kuin pienituloisten kurittaminen.
– Nyt olisi aika harkita myös suurituloisiin kohdistuvaa veroreformia, joka korjaisi alijäämiä ilman, että kasvu heikkenisi. Tällaisia suurituloisten maksamia veroja, joita olisi järkevää korottaa maltillisesti, ovat muun muassa ylempi pääomaverokanta, yhteisöverokanta ja listaamattomien yhtiöiden verotus, hän sanoo.
lehti 