Suomessa puoluekannatus on eriytymässä vahvemmin sukupuolen mukaan. Asia käy ilmi yleisen valtio-opin dosentti, varadekaani Hanna Wassin ja THL:n johtavan tutkijan Timo M. Kauppisen tutkimuksesta.
Tutkimus julkaistiin viime viikolla Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportissa.
Artikkeli perustuu vuoden 2023 lopulla kerättyyn kyselyaineistoon sekä vaalitilastojen ja Tilastokeskuksen väestörakennetietojen vertailuun.
Naiset miehiä vasemmistolaisempia
– Naiset sijoittavat itsensä poliittisella kartalla vasemmalle selvästi useammin kuin miehet, Wass ja Kauppinen sanovat Kalevi Sorsa -säätiön tiedotteessa.
Miehistä noin 60 prosenttia kannattaa keskusta-oikeistoa, kun taas naisista lähes yhtä moni tukee punavihreitä. Eriytyminen vaihtelee ikäryhmien mukaan.
– Esimerkiksi eläkeikäiset naiset kannattavat jopa enemmän oikeistoa, kun taas alle 35-vuotiaista yli 60 prosenttia kannattaa punavihreitä, Wass ja Kauppinen toteavat.
Miesten keskuudessa ikä vaikuttaa vähemmän poliittiseen suuntautumiseen. Isoimmat erot sukupuolten välillä ovat nuorilla.
– Nuoret miehet ovat naisia konservatiivisempia, kun taas naiset pitävät itseään liberaalimpina. Juuri liberaali-konservatiivi-jakolinja erottaa nuoria naisia ja miehiä eniten. Merkille pantavaa on, että politiikan asiakysymyksissä sukupuolten erot ovat pienempiä kuin identiteettiä kysyttäessä, Wass sanoo.
Vasemmistopuolueiden potentiaali on nuorissa naisissa
Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa on kartoitettu myös eri ikäryhmien ja sukupuolten näkemyksiä politiikan asiakysymyksiin, kuten talouspolitiikkaan, sisäiseen turvallisuuteen ja kehitysapuun. Tutkimustulokset kertovat siitä, millaisella politiikalla puolueet voivat saada kannatusta eri ryhmissä.
Hanna Wassin mukaan esimerkiksi vasemmistopuolueilla ja vihreillä on nuorten naisten keskuudessa huomattava kannatuspotentiaali.
– Sen realisoituminen edellyttää tasa-arvon, vihreään siirtymän ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaisten kysymysten edistämistä. Toisaalta vasemmistopuolueiden on vaikeampaa kilpailla oikeistokonservatiivien kanssa samoista äänestäjistä, Wass huomauttaa.
Wassin ja Kauppisen mukaan on mahdollista, että suomalainen politiikka siirtyy vähitellen kohti Ruotsin mallia, jossa vasemmisto- ja oikeistopuolueet muodostavat ennen vaaleja toisilleen vaihtoehtoisiksi hallituspohjiksi asemoituvia yhteenliittymiä eli blokkeja.
”Mielekkäämpi tapa vastata sukupuolten eriytymiseen onkin ajaa tasa-arvoa laajasti edistävää politiikkaa, jossa eri ryhmien edut eivät näyttäydy toisilleen vastakkaisina vaan koko yhteiskuntaa hyödyttävinä.”
– Blokkipolitiikka toisi selvempiä vaihtoehtoja vaaleihin, mutta syventäisi esimerkiksi miesten ja naisten välistä kuilua entisestään ja lisäisi siten politiikan polarisaatiota. Mielekkäämpi tapa vastata sukupuolten eriytymiseen onkin ajaa tasa-arvoa laajasti edistävää politiikkaa, jossa eri ryhmien edut eivät näyttäydy toisilleen vastakkaisina vaan koko yhteiskuntaa hyödyttävinä, Wass summaa.
Blokkijärjestelmä toisi suomalaiseen politiikkaan lisää kuluttajansuojaa, mutta löytyisikö sille kannatusta? ”Tuskin”, sanoo asiantuntija
lehti 