Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään tiistaina julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Raportissa tarkastellaan koetun hyvinvoinnin ohella lapsiperheiden toimeentulon muutoksia Pohjoismaissa, sukupuolen ja iän vaikutuksia äänestyskäyttäytymiseen, maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta.
– Elämme monikriisissä, jossa useat yhtäaikaiset kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Tämä näkyy myös hyvinvoinnissa, kun viime vuosina kriisit ovat nostaneet elinkustannuksia ja sodan uhka varjostaa tulevaisuutta. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on heikentynyt, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori sanoo. Hän on toimittanut raportin.
Eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.
Hurja romahdus
Säätiöstä arvioidaan, että raportin hätkähdyttävimmät tulokset koskevat suomalaisten koetun hyvinvoinnin romahdusta 2020-luvulla. Romahdus käy ilmi Turun yliopiston sosiologian professorin Mikko Niemelän ja väitöskirjatutkija Markus Laanisen analysoimista kyselytutkimusaineistoista.
– Suurin muutos suomalaisten onnellisuudessa on tapahtunut koronapandemian jälkeen, Niemelä sanoo.
Vuonna 2016 eli ennen pandemiaa 82 prosenttia kyselyyn vastaajista koki onnellisuutta melko usein tai jatkuvasti, ja luku pysyi varsin korkeana vielä vuonna 2020. Vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli kuitenkin enää 57 prosenttia.
– Muutoksen taustalla on useiden kriisien kasautuminen. On selvää, että Ukrainan sodalla ja hintatason nousulla on ollut vaikutusta, Niemelä arvioi.
Nuoret vaarassa
Kyselyt osoittavat myös, että harvoin onnellisuutta kokeneiden osuudet kasvoivat selvästi. Hyvin harvoin tai ei koskaan onnelliseksi itsensä kokeneiden osuudet kasvoivat vajaasta kahdeksasta prosentista 12,5 prosenttiin vuosien 2020 ja 2022 välillä.
Samansuuntainen trendi näkyy myös kysyttäessä elämääntyytyväisyyttä. Onnellisuuden ja elämääntyytyväisyyden heikentyminen on tapahtunut kaikissa väestöryhmissä. Erityisen huolestuttavana Niemelä ja Laaninen pitävät sitä, että eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.
– Nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti. Se saattaa johtaa erityyppisten ongelmien kasautumiseen, joiden ratkaiseminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Ongelmat eivät korjaannu pelkillä tulonsiirroilla, mutta leikkaukset esimerkiksi toimeentuloturvaan vain heikentävät tilannetta, Laaninen arvioi.
Resurssit uusjakoon
Hyvinvoinnin heikentyminen kertoo yhteiskunnallisista systeemisistä ongelmista, joiden ratkaisut ovat laaja-alaisia. Tilannetta vaikeuttaa yhteiskunnan polarisaatio.
– Monikriisin aikana tarvitaan systeemisiä ratkaisuja: universaalia sosiaalipolitiikkaa, osallisuutta edistäviä palveluja, maapallon rajoihin mahtuvaa elämäntapaa ja taloutta, Rajavuori sanoo.
– Se tarkoittaa rajallisten resurssien uudelleenjakoa, johon kuuluvat myös tulo- ja varallisuuserojen tasaaminen niin verotuksen kuin sosiaalipolitiikan keinoin.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 on sarjan kolmas osa. Siihen on kirjoittanut 15 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Kirjan on kustantanut Into Kustannus ja toimittanut Anna Rajavuori. Julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.
lehti 