KU:n numerossa 8/26 käytiin läpi vasemmistoliiton asetelmia Satakunnan vaalipiirissä, jossa puolue tavoittelee viime vaaleissa menetetyn edustajapaikan ottamista takaisin.
Sama tehtävä on edessä Keski-Suomessa, missä vasemmistoliiton listalta ei valittu yhtäkään kansanedustajaa vuoden 2023 vaaleissa.
Toisin kuin Satakunnassa, kyse ei ollut Keski-Suomessa täpärästä tappiosta. Vasemmistoliiton listan ykkönen, jyväskyläläinen Matleena Käppi oli 3 734 äänellään puolueen ääniharava. Käppi kuitenkin jäi vertailuluvultaan sijalle 12, kun vaalipiiristä valitaan kymmenen kansanedustajaa. Keski-Suomen viimeisen paikan vei SDP:n Piritta Rantanen, ja väliin jäi karkeasti pari tuhatta ääntä.
Suunta on selvästi ylöspäin juuri siellä, missä eniten ääniä on tarjolla.
Menetys ei ollut Keski-Suomen vasemmistolle ensimmäinen laatuaan. Vuoden 2015 vaaleissa silloinen kansanedustaja Eila Tiainen putosi eduskunnasta vain reilun kolmenkymmenen äänen päähän jääneenä. Marginaali oli tuolloin niin pieni, ettei sitä mikään kannatusmittaus olisi kyennyt ennakoimaan. Neljä vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa 2019 paikka voitettiin takaisin.
Paikka menetettiin 2023, ja sen saaminen takaisin ensi vuoden vaaleissa on ensiarvoisen tärkeää. Jos vasemmistoliitto ei onnistu vuoden 2027 vaaleissa, on puolueelle entistä vaikeampaa esiintyä äänestämisen arvoisena vaihtoehtona vuonna 2031.
Jyväskylä ratkaisee, mutta ei yksin
Keski-Suomen vasemmiston vaalimenestys nojaa vahvasti Jyväskylään. Kaupungissa asuu 53 prosenttia vaalipiirin väestöstä, ja viime eduskuntavaaleissa sieltä tuli 54,4 prosenttia vasemmistoliiton äänistä Keski-Suomessa – kaupunkipainotteisuus on siis lähes suoraan väestösuhteen mukainen.
Toisin sanoen Jyväskylä on avainasemassa, kun vasemmistoliitto rakentaa vaalikampanjaansa Keski-Suomessa. Kuntavaaleissa 2025 vasemmistoliiton kannatus nousi Jyväskylässä yli kolme prosenttiyksikköä ja puolue kasvatti valtuustopaikkojensa määrän seitsemästä yhdeksään. Samalla vasemmistoliitto nousi Jyväskylän kaupunginvaltuuston viidenneksi suurimmaksi ryhmäksi. Suunta on siis selvästi ylöspäin juuri siellä, missä eniten ääniä on tarjolla.
Yksi iso kysymysmerkki on tosin Äänekoski, josta tuli 2023 vaaleissa 17,4 prosenttia puolueen Keski-Suomen äänistä. Se on huomattavasti enemmän kuin kunnan 6,7 prosentin väestöosuus edellyttäisi.
Tausta on pitkälti henkilökohtainen: ex-kansanedustaja Juho Kautto keräsi aikanaan puolet äänistään juuri Äänekoskelta. Vuonna 2019 Kauton suosio nosti vasemmistoliiton Äänekosken suurimmaksi puolueeksi 22 prosentin ääniosuudella. Juho Kautto ei enää ole ehdolla, ja hänen kannatuksensa periytyminen uusille ehdokkaille on yksi piirin keskeisistä kysymyksistä.
Täysi ehdokaslista jo rakenteilla
Keski-Suomen vasemmisto on lähtenyt vaalikampanjansa rakentamiseen ripeästi. Piirijärjestö nimesi huhtikuun lopussa ensimmäiset neljä ehdokastaan: Matleena Käpin lisäksi listalle nousivat jyväskyläläinen Jenni Suutari, äänekoskelainen Petteri Heimonen ja viitasaarelainen Anna Kemppainen. Kesäkuussa listaa täydennettiin vielä neljällä nimellä – jyväskyläläiset Irma Hirsjärvi, Paula Honkimäki ja Ira Vainikainen sekä saarijärveläinen Riikka Lessmann.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on asettanut tavoitteeksi peräti kaksi kansanedustajan paikkaa Keski-Suomesta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä vaalipiirin äänikynnys on korkea: kymmenen paikan piirissä toiseen kansanedustajaan tarvittaisiin karkeasti yli 13 prosentin kannatus, kun vuoden 2023 tulos jäi selvästi alle sen.
Yhden paikan takaisinvaltaus on silti realistisempi lähitavoite, ja siihen leveä ja maantieteellisesti hajautettu ehdokaslista antaa optimistiset lähtökohdat: kun ääniä kertyy useasta kunnasta yhden ainoan sijaan, myös puolueen kokonaisvertailuluku vahvistuu.
Vihreiden kohme avaa oven
Eräs Keski-Suomen asetelmaa muokkaava tekijä on muiden puolueiden kannatus. Maakunnan ykköspuolue on SDP, ja jos demarit ovat suurin puolue valtakunnallisesti, pitää sama paikkansa myös Keski-Suomessa.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää vihreisiin: puolueen kannatus ei ole noussut yhtä paljon kuin vasemmistoliiton tai gallup-johtaja SDP:n.
Vihreillä on tällä hetkellä Keski-Suomesta yksi kansanedustaja, jyväskyläläinen Bella Forsgrén. Jos vasemmistoliiton kannatus nousee, mutta vihreiden kannatus ei, voi vihreät menettää kansanedustajan paikkansa vasemmistoliitolle.
Perussuomalaisilla on tällä hetkellä Keski-Suomesta kaksi kansanedustajaa. Jos valtakunnalliset kannatusmittaukset pitävät kutinsa, on toinen niistä vaakalaudalla. Perussuomalaiset ovatkin asettaneet jo ehdolle ex-kansanedustajansa Jouni Kotiahon, joka putosi viime vaaleissa eduskunnasta.
Myös keskustan riveissä on liikettä: entinen kansanedustaja Joonas Könttä pyrkii takaisin eduskuntaan.
Kun perinteisten suurten puolueiden asetelmat ovat auki, jokainen vapautuva ääni on myös vasemmistoliiton tavoitettavissa – kunhan puolue onnistuu näyttäytymään uskottavana vaihtoehtona sekä Jyväskylässä että sen ulkopuolella.
Yhtälö ei ole vasemmistoliitolle helppo, mutta se ei ole myöskään mahdoton.
Puolueen valtakunnallinen gallup-kannatus on noussut vuoden 2023 vaalituloksen 7,1 prosentista jo yli 11 prosenttiin. Jos edes osa noususta valuu Keski-Suomeen samalla tavalla kuin Jyväskylän kuntavaalitulos antaa olettaa, menetetty paikka voi palata – ja piirin kunnianhimoisempikin tavoite alkaa näyttää mahdolliselta.
uutiskirje 
