Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii, että hakkuut kiellettäisiin kaikkien herkkien vesistöjen rannoilla olevista metsistä niin kutsuttujen suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden olisi oltava sitovia ja tarpeeksi laajoja, jotta metsälakiinkin kirjatut luonnonsuojelutavoitteet toteutuvat.
Eduskuntaryhmä jätti tänään tiistaina asiasta lakialoitteen eduskunnassa.
– Stora Enson aikaansaama raakkutuho toimi karuna osoituksena siitä, että pelkät suositukset tai vapaaehtoisuuteen perustuvat sertifikaatit eivät riitä luonnon suojelemiseksi, vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä toteaa.
”Vaarantamalla raakut vaarannetaan koko vesistö.”
Kivelän arvioin mukaan metsälainsäädäntö sisältää nykyisellään aivan liikaa tulkinnanvaraisuutta luonnon monimuotoisuuden tosiasialliseksi turvaamiseksi.
– Siksi suojavyöhykkeistä on tehtävä laillisesti sitovia, hän vaatii.
Raakku on avainlaji
Lakialoitteessa esitetään paitsi yleistä, 30 metrin suojavyöhykettä herkkien vesistöjen rannoilla oleviin metsiin, myös laajempaa, vähintään 50 metrin suojavyöhykettä raakkuvesistöjen läheisyyteen.
Sitä perustellaan sillä, että suojavyöhykkeet ovat raakulle elintärkeitä, koska ne suojaavat vesistöä haitallisilta kiintoaineilta sekä säätelevät veden lämpötila- ja valoisuusolosuhteita. Luonnontilaisissa vesissä viihtyvä raakku on erittäin uhanalainen eikä enää lisäänny useimmilla sen esiintymispaikoista.
– Raakku on ekosysteeminsä avainlaji. Vaarantamalla raakut vaarannetaan koko vesistön ja niitä ympäröivien metsien monimuotoisuus moninkertaisesti, Kivelä muistuttaa.
Haitan hintaa nostettava
Vasemmistoliitto ehdottaa metsälain muuttamista myös siten, että suojeluvelvoitteiden noudattamisesta aiheutuvan taloudellisen haitan luokittelua ”vähäiseksi” tai ”ei-vähäiseksi” ajantasaistetaan. Maanomistajalle merkittäväksi katsottu taloudellinen haitta oikeuttaa poikkeusluvan hakemiseen, jolla luonnonsuojelusta voidaan joustaa.
– Merkittäväksi haitaksi katsotaan nykyisin niin pieni summa, että käytännössä kaikki metsäalueet, joihin tarvitaan suojavyöhyke, ylittävät arvoltaan tuon summan. 90-luvulla määritelty katto ei ole enää tarkoituksenmukainen. Se on päivitettävä vastaamaan inflaation ja kattohintojen kehittymistä, Kivelä sanoo.
lehti 