Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan joulukuussa julkaisemassa muistiossa ehdotettiin, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tulisi laskea yhteisöveroa 20 prosentista 15 prosenttiin talouskasvun elvyttämiseksi. ”Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa”, Etlan muistiossa todetaan.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Otto Kyyrösen mukaan asia on nimenomaan päinvastoin: ”Tutkimusten mukaan yhteisöveron alentaminen on tehoton tapa elvyttää talouskasvua”, Kyyrönen kirjoittaa blogissaan.
”Etlan muistio on ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden kanssa. Hallituksen ei kannata laskea yhteisöveroa, koska Suomen nimellinen yhteisöverokanta on jo nyt alle EU:n keskitason ja uusi veronalennus vain kasvattaisi julkisen talouden alijäämiä ilman toivottuja kasvuvaikutuksia”, Kyyrönen toteaa.
Kestävätkö väitteet merivettä?
Sosten pääekonomistin mukaan Etlan muistiossa ei ole viittauksia tutkimuksiin, jotka perustelisivat väitettä yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista.
”Ainut viite yhteisöveron alentamisen väitetyistä kasvuvaikutuksista on Etlan kolumni, jonka [Etlan toimitusjohtaja Aki] Kangasharju kirjoitti maaliskuussa. Kyseisessä kolumnissa viitataan yhteensä seitsemään tutkimusjulkaisuun, joista ei myöskään löydy tukea Etlan muistion väitteelle yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista”, Kyyrönen toteaa.
Kyyrönen perkaa kirjoituksessaan Etlan käyttämät seitsemän tutkimusta, jotka eivät lopulta hänen mukaansa tue Etlan johtopäätöksiä yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista.
”Tutkimus ei siis eristä yhteisöveron vaikutuksia monien muiden verojen vaikutuksista, minkä vuoksi siitä ei voi vetää johtopäätöksiä yhteisöveron alentamisen kasvuvaikutuksista”, Otto Kyyrönen kirjoittaa.
Hän jatkaa kertomalla, että aiemmin yritysverotutkimuksessa veronkevennysten oletettiin teoreettisista syistä aiheuttavan myönteisiä dynaamisia vaikutuksia. Viime aikoina on kuitenkin ilmestynyt useita laadukkaita empiirisiä tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat vanhoja teoreettisia oletuksia. Esimerkiksi tutkijat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka toteavat lokakuussa julkaistussa tekstissään seuraavasti:
”Tutkimusnäytön perusteella yhteisö- ja osinkoverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä on tehoton tapa vaikuttaa investointeihin ja kasvuun. Kaikkiin yrityksiin kohdistuvien uudistusten vaikutuksista isoin osa osuu jo ennestään vakavaraisiin yrityksiin, joille veronalennukset eivät usein saa aikaan merkittäviä investointi- tai kasvuvaikutuksia.”
Esimerkiksi yhteisöveron alentaminen kuudella prosenttiyksiköllä vuosina 2012–14 ei lisännyt pienten yritysten investointeja Suomessa.
Veroale lisää tuloeroja
Vaikka yhteisöveron alennuksella ei ole selviä vaikutuksia investointeihin tai kasvuun, on sillä vaikutuksia tulonjakoon, Otto Kyyrönen toteaa. Saska Heinon viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että mikäli Suomen yhteisöverokantaa muutettaisiin prosenttiyksiköllä, muutoksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin ja 72 prosenttia suurituloisimpaan kymmenykseen.
”Vaikka tulos on aineistorajoitteiden vuoksi todennäköisesti alakanttiin, se kertoo, että yhteisöveron alentaminen hyödyttäisi pääosin suurituloisia ja lisäisi tuloeroja Suomessa”, Kyyrönen kirjoittaa.
Yhteisöveron alentaminen hyödyttäisi pääosin suurituloisia ja lisäisi tuloeroja Suomessa
Kirjoituksensa lopuksi hän toteaa, että hallituksen ei ole järkevää laskea yhteisöveroa.
”Hallitus tekee vuosina 2024–2025 mittavia sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvia heikennyksiä, jotka tulevat sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan lisäämään pienituloisten määrää noin 100 000 henkilöllä. Tässä tilanteessa ei ole oikeudenmukaista toteuttaa suurituloisiin kohdistuvaa veronkevennystä, joka olisi taloudellisesti tehoton, lisäisi tuloeroja ja kasvattaisi julkisia alijäämiä”, Kyyrönen sanoo.
Veroalen sijaan pääekonomisti suosittelee yhteisöverokannan korottamista kahdella prosenttiyksiköllä Norjan ja Tanskan tasolle.
”Veronkorotuksesta syntynyttä vajaan miljardin euron lisätuloa voisi käyttää joko muihin talouskasvua vauhdittaviin toimenpiteisiin tai julkisten alijäämien paikkaamiseen. Tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, ei vain suurituloisia”, Otto Kyyrönen toteaa.
uutiskirje 
