KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkijaryhmä perkasi vuoden 2014 yhteisöveron laskun taustat ja yllättyi – dynaamisia vaikutuksia perusteltiin yhdellä artikkelilla

Yhteisöveroa lähdettiin 2010-luvun alkupuolella laskemaan tilanteessa, jossa Suomi oli ajautunut taantumaan.

Yhteisöveroa lähdettiin 2010-luvun alkupuolella laskemaan tilanteessa, jossa Suomi oli ajautunut taantumaan. Kuva: All Over Press / Ismo Pekkarinen

Taloustieteilijät syrjäyttivät juristit verokantoja pohtineessa työryhmässä, tuore tutkimus osoittaa.

Jussi Virkkunen
1.2.2020 7.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Miten aineisto kerättiin?

Jutussa käsitelty tutkimus pohjautuu laajaan haastattelu- ja tekstiaineistoon.

Työryhmä haastatteli kaikkiaan 21 yritysverotuksen keskeistä asian-tuntijaa.

Pääosa haastatelluista oli tutkijoita tai viranhaltijoita. Heidän kuvataan olleen näköalapaikoilla suomalaisen yhteisöveropolitiikan kehityksessä 1990- tai 2000-luvulla.

Haastateltujen joukossa olivat muun muassa VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Dynaamiset vaikutukset. Niitä paukutettiin poliittisessa valmistelussa, kun Suomessa lähdettiin laskemaan yritysverotusta 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin Suomessa laskettiin yhteisöveroa kerralla 24,5 prosentista tasan 20 prosenttiin.

Tuore tutkimus osoittaa, että dynaamisia vaikutuksia perusteltiin yhdellä vuonna 2008 julkaistulla tutkimusartikkelilla.

– Se oli yhteenvetokatsausartikkeli 427 kansainvälisesti tutkimuksesta, joissa oltiin tutkittu verotuksen puolijoustoa eli sitä jos verotusta lasketaan tietyn verran, kuinka paljon taloudellinen toiminta muuttuu, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkijatohtori Matti Ylönen.

Ylönen teki tutkimuksen yhdessä professori Heikki Hiilamon sekä väitöskirjaa valmistelevan Jussi Jaakkolan ja tutkimusassistenttina toimineen Leevi Saaren kanssa. Tutkimus julkaistiin tammikuun puolivälissä Poliittinen talous -tiedejulkaisussa.

Uudistuksen takana ollut artikkeli oli Ylösen mukaan sinänsä kattava, mutta avainkysymys on, kuinka relevantti se oli Suomen oloihin. Lisäksi sen aineistossa on ongelmia, Ylönen kertoo.

– Siellä on isoja aukkoja esimerkiksi mitä tulee veroparatiiseihin, koska ne perustuvat kansainvälisiin tilinpäätöstietokantoihin, ja tilinpäätöstietokannat koostetaan kunkin maan tilinpäätöksistä. Kaikissa maissa ne eivät ole julkisia. Tai sitten ne ovat puutteellisesti julkisia.

Hän huomauttaa, että tämän lisäksi tilastotutkimukset katsovat aina taaksepäin.

– Sääntely-ympäristö muuttuu koko ajan, ja 2010-luvulla se on muuttunut todella paljon, kun on ollut useita verokilpailun vastaisia aloitteita.

Ylönen nostaa esiin myös sen, että ison osan dynaamisista vaikutuksista arvioitiin tulevan yritysten kirjanpidollisista voittojensiirroista.

– Eli jos Suomessa lasketaan veroa, sitten monikansalliset konsernit alkavat näyttää täällä enemmän tuloa. Se on hyvin herkkä muissa maissa tapahtuville uudistuksille, hän huomauttaa.

Juristit vaihtuivat
taloustieteilijöiksi

Tutkimusartikkelissaan Ylönen ja kumppanit osoittavat, että dynaamiset vaikutukset uivat valmisteluun näyttöperusteisuuden kautta. Suomeen tuli kansainvälisten virtausten mukana 2000-luvun alkupuolella näyttöperusteisuuden vaatimus. Siinä ajatuksena on, että päätökset tulee perustella tutkimuksella.

– Artikkelissa käydään juuri verouudistuksen rinnalla läpi, miten näyttöperusteisuudesta tuli iso hallintoa ohjaava trendi, joka palautuu OECD:n 1990-luvun lopun aloitteisiin.

Näyttöperusteisuuden lisäksi artikkelissa osoitetaan, kuinka taloustieteilijät ottivat vallan verokantoja ohjaavissa työryhmissä. Artikkelissa käydään läpi vuonna 1993 tehty niin kutsuttu vuosisadan verouudistus, vuoden 2005 verouudistus sekä vuoden 2014 verouudistus.

– Näiden työryhmien kautta muodostui se, että tämä tieteenalan muutos on tässä kiinnostavaa, Ylönen sanoo.

Matti Ylönen toivoo enemmän resursseja käytännönläheisempään tutkimukseen isoista talousteemoista.

Matti Ylönen toivoo enemmän resursseja käytännönläheisempään tutkimukseen isoista talousteemoista. Kuva: Matti Ylönen, selfie

Vuonna 1993 veroja pohtinut työryhmä oli hyvin juristivetoinen, samoin vuonna 2002 valmistunut raportti valmisteltiin juristivoittoisesti. Mutta 2010-luvulla valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen työryhmässä valta oli tukevasti taloustieteilijöiden käsissä.

– Hetemäen työryhmä keikautti sen taloustieteelliseen argumentaatioon. Ehdoton valtaosa oli kansainvälistä verotaloustieteen kirjallisuutta, Ylönen kuvaa.

Ekonomistien enemmistö saattoi myös vaikuttaa siihen, että verosuunnittelusta ja -välttelystä ei Hetemäen työryhmän raportissa paljon puhuttu.

– On tietysti vaikea osoittaa syy-seuraus-suhdetta, mutta siihen aikaan se ei ollut taloustieteessä kauhean merkittävä tutkimusteema.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että vuosituhannen alussa valmistuneessa juristivetoisen työryhmän raportissa verovälttelystä puhuttiin enemmän.

– Kun siirryttiin ekonomistisempaan tiedontuotantoon, tällä alueella otettiin selvästi takapakkia, Ylönen tiivistää.

Ajatus hyvä, mutta…

Ylönen painottaa, että artikkelissa tietopohjaista päätöksentekoa pidetään hyvänä pyrkimyksenä. Ongelma on siinä, että tällä hetkellä korostuu liikaa taloustieteellinen tieto.

– Pitäisi olla enemmän empiirisempää ja juridisempaa ymmärrystä siitä, miten yritykset tässä ajassa toimivat.

Taloustieteen tutkimuksia pitää myös osata lukea. Tutkimusten mukana tulee niin paljon taustaoletuksia, että se korostaa lukijan osaamisen merkitystä niiden tulkinnassa, Ylönen sanoo.

Ja tämä näkyi Ylösen mukaan etenkin julkisessa keskustelussa yhteisöveron laskun suhteen. Kun mentiin kauemmas tutkijoista, mutkat alkoivat mennä hyvin suoriksi ja epävarmuustekijät jäivät taka-alalle.

– Dynaamiset vaikutukset samaistettiin työpaikkoihin ja investointeihin.

Vastaavaa on viime aikoina kuulunut, kun eri puolueet ovat esittäneet omia työllisyyslinjauksiaan. Eri toimien on sanottu luovan niin ja niin monta työpaikkaa. Samalla tavalla hallitus on linjannut, että sen pitää saada ensi syksyn budjettiriihessä osoitettua toimia, joilla luodaan 30 000 uutta työpaikkaa.

– Vastaavia asetelmia näkyy muillakin politiikkasektoreilla, Matti Ylönen kuvaa.

Miten aineisto kerättiin?

Jutussa käsitelty tutkimus pohjautuu laajaan haastattelu- ja tekstiaineistoon.

Työryhmä haastatteli kaikkiaan 21 yritysverotuksen keskeistä asian-tuntijaa.

Pääosa haastatelluista oli tutkijoita tai viranhaltijoita. Heidän kuvataan olleen näköalapaikoilla suomalaisen yhteisöveropolitiikan kehityksessä 1990- tai 2000-luvulla.

Haastateltujen joukossa olivat muun muassa VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Uusimmat

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

31.08.2025

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

31.08.2025

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

31.08.2025

Suomi puolusti Montenegron kumoon

30.08.2025

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään