KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkijaryhmä perkasi vuoden 2014 yhteisöveron laskun taustat ja yllättyi – dynaamisia vaikutuksia perusteltiin yhdellä artikkelilla

Yhteisöveroa lähdettiin 2010-luvun alkupuolella laskemaan tilanteessa, jossa Suomi oli ajautunut taantumaan.

Yhteisöveroa lähdettiin 2010-luvun alkupuolella laskemaan tilanteessa, jossa Suomi oli ajautunut taantumaan. Kuva: All Over Press / Ismo Pekkarinen

Taloustieteilijät syrjäyttivät juristit verokantoja pohtineessa työryhmässä, tuore tutkimus osoittaa.

Jussi Virkkunen
1.2.2020 7.00
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Miten aineisto kerättiin?

Jutussa käsitelty tutkimus pohjautuu laajaan haastattelu- ja tekstiaineistoon.

Työryhmä haastatteli kaikkiaan 21 yritysverotuksen keskeistä asian-tuntijaa.

Pääosa haastatelluista oli tutkijoita tai viranhaltijoita. Heidän kuvataan olleen näköalapaikoilla suomalaisen yhteisöveropolitiikan kehityksessä 1990- tai 2000-luvulla.

Haastateltujen joukossa olivat muun muassa VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Dynaamiset vaikutukset. Niitä paukutettiin poliittisessa valmistelussa, kun Suomessa lähdettiin laskemaan yritysverotusta 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin Suomessa laskettiin yhteisöveroa kerralla 24,5 prosentista tasan 20 prosenttiin.

Tuore tutkimus osoittaa, että dynaamisia vaikutuksia perusteltiin yhdellä vuonna 2008 julkaistulla tutkimusartikkelilla.

– Se oli yhteenvetokatsausartikkeli 427 kansainvälisesti tutkimuksesta, joissa oltiin tutkittu verotuksen puolijoustoa eli sitä jos verotusta lasketaan tietyn verran, kuinka paljon taloudellinen toiminta muuttuu, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkijatohtori Matti Ylönen.

Ylönen teki tutkimuksen yhdessä professori Heikki Hiilamon sekä väitöskirjaa valmistelevan Jussi Jaakkolan ja tutkimusassistenttina toimineen Leevi Saaren kanssa. Tutkimus julkaistiin tammikuun puolivälissä Poliittinen talous -tiedejulkaisussa.

Uudistuksen takana ollut artikkeli oli Ylösen mukaan sinänsä kattava, mutta avainkysymys on, kuinka relevantti se oli Suomen oloihin. Lisäksi sen aineistossa on ongelmia, Ylönen kertoo.

– Siellä on isoja aukkoja esimerkiksi mitä tulee veroparatiiseihin, koska ne perustuvat kansainvälisiin tilinpäätöstietokantoihin, ja tilinpäätöstietokannat koostetaan kunkin maan tilinpäätöksistä. Kaikissa maissa ne eivät ole julkisia. Tai sitten ne ovat puutteellisesti julkisia.

Hän huomauttaa, että tämän lisäksi tilastotutkimukset katsovat aina taaksepäin.

– Sääntely-ympäristö muuttuu koko ajan, ja 2010-luvulla se on muuttunut todella paljon, kun on ollut useita verokilpailun vastaisia aloitteita.

Ylönen nostaa esiin myös sen, että ison osan dynaamisista vaikutuksista arvioitiin tulevan yritysten kirjanpidollisista voittojensiirroista.

– Eli jos Suomessa lasketaan veroa, sitten monikansalliset konsernit alkavat näyttää täällä enemmän tuloa. Se on hyvin herkkä muissa maissa tapahtuville uudistuksille, hän huomauttaa.

Juristit vaihtuivat
taloustieteilijöiksi

Tutkimusartikkelissaan Ylönen ja kumppanit osoittavat, että dynaamiset vaikutukset uivat valmisteluun näyttöperusteisuuden kautta. Suomeen tuli kansainvälisten virtausten mukana 2000-luvun alkupuolella näyttöperusteisuuden vaatimus. Siinä ajatuksena on, että päätökset tulee perustella tutkimuksella.

– Artikkelissa käydään juuri verouudistuksen rinnalla läpi, miten näyttöperusteisuudesta tuli iso hallintoa ohjaava trendi, joka palautuu OECD:n 1990-luvun lopun aloitteisiin.

Näyttöperusteisuuden lisäksi artikkelissa osoitetaan, kuinka taloustieteilijät ottivat vallan verokantoja ohjaavissa työryhmissä. Artikkelissa käydään läpi vuonna 1993 tehty niin kutsuttu vuosisadan verouudistus, vuoden 2005 verouudistus sekä vuoden 2014 verouudistus.

– Näiden työryhmien kautta muodostui se, että tämä tieteenalan muutos on tässä kiinnostavaa, Ylönen sanoo.

Matti Ylönen toivoo enemmän resursseja käytännönläheisempään tutkimukseen isoista talousteemoista.

Matti Ylönen toivoo enemmän resursseja käytännönläheisempään tutkimukseen isoista talousteemoista. Kuva: Matti Ylönen, selfie

Vuonna 1993 veroja pohtinut työryhmä oli hyvin juristivetoinen, samoin vuonna 2002 valmistunut raportti valmisteltiin juristivoittoisesti. Mutta 2010-luvulla valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen työryhmässä valta oli tukevasti taloustieteilijöiden käsissä.

– Hetemäen työryhmä keikautti sen taloustieteelliseen argumentaatioon. Ehdoton valtaosa oli kansainvälistä verotaloustieteen kirjallisuutta, Ylönen kuvaa.

Ekonomistien enemmistö saattoi myös vaikuttaa siihen, että verosuunnittelusta ja -välttelystä ei Hetemäen työryhmän raportissa paljon puhuttu.

– On tietysti vaikea osoittaa syy-seuraus-suhdetta, mutta siihen aikaan se ei ollut taloustieteessä kauhean merkittävä tutkimusteema.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että vuosituhannen alussa valmistuneessa juristivetoisen työryhmän raportissa verovälttelystä puhuttiin enemmän.

– Kun siirryttiin ekonomistisempaan tiedontuotantoon, tällä alueella otettiin selvästi takapakkia, Ylönen tiivistää.

Ajatus hyvä, mutta…

Ylönen painottaa, että artikkelissa tietopohjaista päätöksentekoa pidetään hyvänä pyrkimyksenä. Ongelma on siinä, että tällä hetkellä korostuu liikaa taloustieteellinen tieto.

– Pitäisi olla enemmän empiirisempää ja juridisempaa ymmärrystä siitä, miten yritykset tässä ajassa toimivat.

Taloustieteen tutkimuksia pitää myös osata lukea. Tutkimusten mukana tulee niin paljon taustaoletuksia, että se korostaa lukijan osaamisen merkitystä niiden tulkinnassa, Ylönen sanoo.

Ja tämä näkyi Ylösen mukaan etenkin julkisessa keskustelussa yhteisöveron laskun suhteen. Kun mentiin kauemmas tutkijoista, mutkat alkoivat mennä hyvin suoriksi ja epävarmuustekijät jäivät taka-alalle.

– Dynaamiset vaikutukset samaistettiin työpaikkoihin ja investointeihin.

Vastaavaa on viime aikoina kuulunut, kun eri puolueet ovat esittäneet omia työllisyyslinjauksiaan. Eri toimien on sanottu luovan niin ja niin monta työpaikkaa. Samalla tavalla hallitus on linjannut, että sen pitää saada ensi syksyn budjettiriihessä osoitettua toimia, joilla luodaan 30 000 uutta työpaikkaa.

– Vastaavia asetelmia näkyy muillakin politiikkasektoreilla, Matti Ylönen kuvaa.

Miten aineisto kerättiin?

Jutussa käsitelty tutkimus pohjautuu laajaan haastattelu- ja tekstiaineistoon.

Työryhmä haastatteli kaikkiaan 21 yritysverotuksen keskeistä asian-tuntijaa.

Pääosa haastatelluista oli tutkijoita tai viranhaltijoita. Heidän kuvataan olleen näköalapaikoilla suomalaisen yhteisöveropolitiikan kehityksessä 1990- tai 2000-luvulla.

Haastateltujen joukossa olivat muun muassa VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset