Velkajarrusopimuksen edellyttämä talouden sopeutus uhkaa johtaa Suomen velkaantumisen kasvamiseen, vaikka tavoite on päinvastainen. Asia käy ilmi torstaina julkistetusta Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) selvityksestä. Sen on tehnyt UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta hyväksyivät niin kutsutun velkajarrusopimuksen viime vuoden joulukuussa. Se astuu virallisesti voimaan vuonna 2031. Sopimuksessa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pitää laskea 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes julkisen velan taso on alle 40 prosenttia. Tällä hetkellä velka-aste on lähellä 90 prosenttia.
Raportin laskelmat on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota Kyyrönen on jatkokehitellyt sopeutuksen kaikkien vaikutuskanavien huomioimiseksi. Kyyrönen sovelsi laskelmiinsa valtiovarainministeriön oletuksia, minkä perusteella julkista taloutta pitää ensi vaalikaudella sopeuttaa 9,7 miljardilla. Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä totesi, että sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa eli Kyyrösen summa on sen sisällä.
– Noin 10 miljardin euron nettosopeutukset seuraavalla hallituskaudella eivät laskelmiemme mukaan onnistu taittamaan julkista velkasuhdetta. Samalla sopeutukset heikentävät bruttokansantuotteen tasoa pitkäaikaisesti jopa noin 20 miljardilla eurolla, Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Kymmenen miljardin nettosopeutusta voi verrata nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen sopeutukseen. Orpon hallitus on nettosopeuttanut julkista taloutta noin 3,5 miljardilla eurolla.
VM:n virhearvio
Kyyrösen mukaan ongelma on siinä, että valtiovarainministeriö (VM) aliarvioi sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia. Keskiössä tässä on niin kutsuttu finanssipoliittinen kerroin. VM olettaa sen olevan 0,5. Kärjistäen se tarkoittaa, että miljardin sopeutus supistaa taloutta vain puolella miljardilla.
Kyyrönen kirjoittaa, että tutkimuskirjallisuus ja pohjoismaiset arviot viittaavat siihen, että finanssipoliittinen kerroin on korkeampi. VM ei ota riittävästi huomioon suhdannetilannetta tai leikkausten pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia.
– Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän: ne heikentävät kasvua eivätkä auta taittamaan julkista velkaa seuraavan hallituskauden aikana. Tämä johtaa siihen, että EU:n finanssipolitiikan säännöt ja velkajarrulaki määräävät jälleen uuden massiivisen sopeutuskuurin vuonna 2031 alkavalle hallituskaudelle, Kyyrönen sanoo.
Kyyrönen kirjoittaa, että kova sopeutus uhkaa tehdä 2030-luvusta kolmannen perättäisen hukatun vuosikymmenen Suomen taloudelle. Suomen talous on ollut vaikeuksissa vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien.
Vaihtoehdon aika
Kyyrönen esittää raportissa vaihtoehdon noidankehälle. Hän esittää verotuksen kiristämistä ja investointitoimenpiteillä. Veroja pitäisi korottaa 8 miljardilla eurolla, mitkä yhdistetään viiden miljardin julkisiin investointeihin. Vaihtoehto julkisille investoinneille on yhtä tehokkaat yksityisten investointien tukitoimet.
– Yhteisöverokannan korottaminen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen ovat esimerkkejä julkista taloutta vahvistavista veronkorotuksista, joilla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun Suomessa.
– Investointeja pitäisi taas kohdentaa väyliin, julkiseen asuntotuotantoon, korkeakoulutukseen, pääomasijoituksiin ja vihreää siirtymää tukeviin selektiivisiin teollisuuspolitiikan toimenpiteisiin. Investoinnit elvyttäisivät talouskasvua heikossa suhdannetilanteessa, Kyyrönen arvioi.
lehti 