Itärajan soistamista ehdottaneet ympäristötaloushistorian dosentti Jan Kunnas ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Juha Mäkinen ehdottavat yhdessä biologi Risto Sulkavan kanssa kokonaisturvallisuussuunnitelman luomista koko itäiseen Suomeen.
Suunnitelmassa tulisi huomioida niin luonnonsuojelulliset, maanpuolustukselliset kuin taloudellisetkin tavoitteet, he kirjoittavat Alue ja ympäristö -lehden artikkelissaan. Samalla hankkeella voitaisiin kustannustehokkaasti edistää niin työllisyyttä, turvallisuutta kuin ennallistamis- ja ilmastotavoitteiden täyttämistäkin.
– Puhtaasti luonnonsuojelun ja hiilensidonnan näkökulmasta jokainen ennallistettu suo on eduksi, mutta jos halutaan, että sillä olisi mitään maanpuolustuksellista merkitystä, olisi tarkasteltava koko itärajaa, Jan Kunnas totesi KU:n haastattelussa jo aiemmin keväällä.
Euroopan komissio on ohjaamassa Suomen rajavalvontaan yli miljardi euroa lisärahoitusta vuosille 2028–2034. Myös siksi ennallistamissuunnitelman rahoitus kannattaisi artikkelin kirjoittajien mukaan kytkeä EU:n laajempiin tavoitteisiin.
Metsät ja suot aitaa tehokkaampia
Rajalle suunnitellun 260 kilometrin mittaisen aidan sotilaallisen arvon todetaan artikkelissa olevan vähäinen. Luonnollisten esteiden tehosta todistavat kirjoittajien mukaan niin talvi- ja jatkosodan kuin Ukrainan tuoreemmatkin kokemukset Pripetin suoalueelta. Osviittaa on myös siitä, että erirakenteinen metsä auttaisi suojautumaan drooneilta tasarakenteista talousmetsää paremmin.
Käytännössä ennallistaminen tarkoittaisi esimerkiksi soiden ja aarniometsien kaltaisten luonnollisten esteiden säilyttämistä ja ennallistamista sekä harkittua metsäautotiestön harventamista. Mitä järeämpi metsä ja märempi suo, sen tehokkaampi este.
– Tässä mielessä laajoilla metsähakkuilla on vaikutusta maanpuolustuksen näkökulmasta. Vesistöjen osalta soveltuvilla alueilla suunnitelmallinen tulvittaminen voi hyödyttää puolustusvalmisteluita, kertoi Suomen maavoimien pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen KU:n haastattelussa niin ikään aiemmin keväällä.
Ekologinen käytävä pohjoiseen
Puolustusministeriön asettaman työryhmän selvityksen luonnon ja maanpuolustuksellisten tavoitteiden yhteensovittamisesta on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä.
Suomen ehdotus ennallistamissuunnitelmaksi puolestaan tulee lausuntokierrokselle toukokuun loppuun mennessä, ja se on jätettävä EU:lle elokuun loppuun mennessä.
Huomionarvoista on kuitenkin, ettei ennallistamisvelvoitteita ole tarkoituksenmukaista täyttää vain Itä- ja Pohjois-Suomessa. Monimuotoisuudelle keskeisiä ovat erityisesti Etelä-Suomen lajistoltaan runsaat ja harvinaisiksi käyneet lehtometsät.
Kaikista Suomen metsistä varsinaisia lehtoja on enää prosentti, mutta uhanalaisista metsälajeista 45 prosenttia elää lehdoissa, kertoi Syken erityisasiantuntija Riku Lumiaro KU:n haastattelussa vuonna 2025.
Ennallistettu kaistale voisi kuitenkin toimia Itä-Suomen ikivanhalle lajistolle etenemisväylänä pohjoiseen, arvioi Jan Kunnas KU:lle. Alueen vanhoissa metsissä on yhä suojaisia taskuja, joissa olosuhteet ovat toistaiseksi säilyneet vanhoille lajeille kyllin vakaina.
lehti 