Työmarkkinatuella tapahtuvan työharjoittelun ja työelämävalmennuksen enimmäiskesto on jo lyhentynyt 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Viime kuussa työ- ja elinkeinoministeriö linjasi, että jatkossa harjoittelu saman työnantajan palveluksessa voi kestää enintään 6 kuukautta.
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mukaan varsinkin kuntien työpajoissa luodut valmennuksen polut ja jatkoväylät ovat vakavasti vaarantumassa. Nuoret joutuvat entistä nopeammin takaisin työttömiksi työnhakijoiksi odottamaan kelpoisuutta toimenpiteeseen. Tähän asti juuri nuorille on ollut elämänhallinnankin takia tärkeää jatkaa työharjoittelua työpajajakson jälkeen esimerkiksi kotikunnan eri hallintokuntien työharjoittelupaikoissa.
Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY katsookin, että ministeriön linjaukset työmarkkinatuesta ovat vakavassa ristiriidassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja nuorisotyöttömyyden torjunnan tavoitteiden kanssa.
Uudessa työmarkkinatuen keston tulkinnassa kunta katsotaan yhdeksi työnantajaksi ja näin ollen nuorten sijoittuminen jatkoharjoittelupaikkoihin kunnan sisällä puolen vuoden jälkeen on mahdotonta.
Keskeisintä syrjäytymisen torjuntaa
Työpajoilta kerättyjen tietojen mukaan nuorille asiakkaille työharjoittelu on usein ensimmäinen kosketus työmarkkinoihin. Taustalla saattaa olla erilaisia oppimis-, työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, jotka vaativat pidempää työstämistä ja monialaisen verkoston tukea. Tämän vuoksi työharjoittelun jatkaminen joko työpajalla tai kunnan sisällä jossain muussa työtehtävässä on katsottu mielekkääksi. Tällöin on myös voitu hyödyntää tehokkaasti työ- ja yksilövalmentajien panosta nuorten jatkopolkujen suunnittelun tukena.
Suomessa toimii tällä hetkellä 220 erilaista sosiaalisen työllistämisen toimialaan kuuluvaa työpajaa. Vuosittain työpajoissa opiskelee, valmentautuu ja työskentelee yli 15 000 eri-ikäistä valmentautujaa. Nuoria työpajoissa oli viime vuonna 10 000.
Valtiontalouden tarkastusvirasto nosti vuonna 2007 työpajatoiminnan yhdeksi keskeisimmistä keinoista syrjäytymisen ehkäisyssä.
Työpajoja hallinnoivat pääosin kunnat. Kaikkein huonoimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät niistä eniten. 75 prosenttia työpajoihin osallistuneista nuorista sijoittuu koulutukseen ja muihin palveluihin työpajajakson jälkeen.
uutiskirje 
