Tilastokeskuksen tuoreen tiedotteen mukaan asuminen kallistuu Suomessa vauhdilla.
Asumismenot nousivat Suomessa vuoden 2010 heinäkuusta kuluvan vuoden heinäkuuhun keskimäärin 6,6 prosenttia.
– Se on huomattavasti enemmän kuin muissa euromaissa, sanoo Asumisen hinta alas (AHA) -yhdistyksen puheenjohtaja, YTL Eric Hällström.
Yhdistys on tuottanut tutkijoilla erilaisia ratkaisuehdotuksia asumiskustannusten hillitsemiseksi. Se vaatii myös perustuslakiin kirjausta jokaisen subjektiivisesta oikeudesta asuntoon.
Palvelutyöntekijät pakenevat Helsingin hintoja
Asumismenojen kohtuullisuutta mitataan usein sillä, kuinka suuri osa tuloista menee asumiseen.
– Tätä rajaa on viime lamasta hilattu koko ajan ylöspäin. Se on noussut neljänneksen tasolta kolmannekseen. Tällä menolla ihmisten keskimääräisistä tuloista menee parinkymmenen vuoden päästä puolet asumiseen.
Monella köyhällä ja pienituloisella menee jo nyt.
– Helsingissä monilla eläkeläisillä menee 60 prosenttia eläkkeistä asumiseen. Sama koskee muitakin pienituloisia, työttömiä ja opiskelijoita. Meillä on todella iso joukko heitä, joilla ei jää asumisen jälkeen käteen kuin muutamia ropoja.
Kun asumiseen käytettävä osuus tuloista kasvaa, sillä on vaikutuksia myös muihin aloihin.
– Esimerkiksi kauppakamari on ollut jo pitkään huolissaan siitä, etteivät palvelualojen ja kaupan yritysten työntekijät pysty enää asumaan Helsingissä.
”Verovähennysoikeus kuuluisi kaikille”
Hällströmin mukaan huomattavan moni miljoonasta asumisen köyhdyttämästä suomalaisesta on ylivelkaantuneita omistusasujia.
– Yksi tärkeä kysymys on, ettei valtiovalta poistaisi asuntolainojen verovähennysoikeutta ja korottaisi energiaveroa.
Yhdistys vaatii myös, että vähennysoikeus on tasapuolisuuden nimissä annettava myös korkoja vuokrissa ja vastikkeissa maksaville vuokralaisille ja asumisoikeusasukkaille.
Myös energiaveron korotus koskee kaikkia asujia ja asumismuotoja.
– Sitten yksinomaan vuokralaisten ja aso-asukkaiden ongelma on se, ettei valtion lainoin rakennettujen asuntojen vuokrissa noudateta todellisia kustannuksia, vaan markkinatalouden hinnoittelua. Se, ettei hinnoissa noudateta omakustannusperiaatetta, on lainvastaista toimintaa.
Lakia pitäisikin Hällströmin mukaan tarkentaa tältä osin. AHA:n mukaan myös valtion asuntotuotantoa olisi tarkastettava tarvetta vastaavaksi.
”Grynderit säätävät laitkin mieleisikseen”
Miten asumiskustannusten hillitön nousu sitten on mahdollista?
– Asukasdemokratian puute on yksi suuri syy. Meillä puhutaan paljon avoimesta hallinnosta, mutta todellisuudessa kaikki tärkeimmät tiedot ovat liikesalaisuus-pykälän takana.
AHA vaatii asukasdemokratiaa aso-kohteisiin ja julkisuutta päätösten valmisteluun. Aso-kohteissa esimerkiksi on niin sanottua korjausvarausta kerätty tarvetta huomattavasti suurempia summia – ja ne summat ovat sitten hävinneet jonnekin.
– Vuokralaiset ja aso-asukkaat joutuvat maksamaan asuntojensa hinnan moneen kertaan. Rakennuttaminen onkin yksi tuottoisimpia sijoituskohteita.
Toiseksi keskeiseksi syyksi Hällström veikkaa rakennuttamisen monopolisoitumista.
– Suomessa on hirveän keskittynyt rakennuttamisen ala. Suurilla eläkevakuutusyhtiöillä, jotka omistavat rakennusyrityksiä, on niin hyvät verkostot, että ne voivat säätää laitkin mieleisikseen. Niille ei kukaan mahda mitään.
Monopolisoitumista voitaisiin Hällströmin mukaan torjua muun muassa hyväksymällä asukkaiden yhteisöt rakennuttajiksi ja tarjoamalla niille kelpo tontteja.
lehti 