Valtioneuvosto päätti torstaina, että puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen etenee puolustusministeriön valmisteleman esityksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että nykyinen henkilöstö saa neljän vuoden suoja-ajan, mutta uusia työntekijöitä suoja-aika ei koske. Ruokahuollossa työskentelee 580 henkilöä varuskunnissa ympäri Suomea.
Uusi valtion omistama Leijona Catering Oy aloittaa ensi vuonna. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on pettynyt järjestelyyn, koska uuden yhtiön palvelukseen siirtyvien työntekijöiden edut heikkenevät liiton mukaan tuntuvasti, osin neljän vuoden siirtymäajan jälkeen, osin heti.
JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch pitää päätöstä tyrmistyttävä.
– Olemme todella pettyneitä siihen, että hallituksen enemmistöllä ei ollut rohkeutta estää palkka-alea.
Ruokahuollon työntekijät ansaitsevat nyt 1 800–2 000 euroa kuukaudessa. Julkisuudessa on puhuttu palkan pienenemisestä jopa 400 eurolla kuukaudessa.
– Naisvaltaisen toiminnon yhtiöittämisessä eivät näköjään päde samat säännöt kuin miesvaltaisen, Karrasch sanoo. Hän viittaa taannoiseen Meritaito Oy:n syntyyn.
Edellisen hallituksen perintöä
Maan hallituksessa asiasta jouduttiin äänestämään venyneen väännön päätteeksi. Vasemmistoliitto ajoi uusille työntekijöille samoja etuja, jotka nyt tulevat vanhoille.
– Toimimme aktiivisesti siitä lähtien, kun asia tuli hallitukseen. Yhtiöittäminen on edellisen hallituksen perintöä, vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi torstaina.
– Pyrimme siihen, että henkilöstön asema olisi voitu turvata paremmin. Joitain parannuksia saatiinkin.
Viime vaiheessa myös SDP aktivoitui työntekijöiden puolesta. Asiasta äänestettiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa vasemmistoliitto ja SDP jäivät vähemmistöön.
Käytännössä jatkossa ruokahuollon henkilöstöä koskevat kahdet eri säännöt.
Heijastusvaikutuksia
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen on tyrmistynyt ruokahuollon naisvaltaisen henkilökunnan puolesta. Hän katsoo asiaa myös laajemmin.
– Sillä, mitä maan hallitus tekee valtiosektorilla, pakkaa olemaan tämäntyyppisissä asioissa heijastusvaikutusta, hän varoittaa.
– On surullisinta, että ylimmällä poliittisella tasolla tehdään ratkaisuja, jotka edistävät työehtoshoppailua ja keinottelua, varsinkin, kun on kyse pienipalkkaisten naisten isosta ammattiryhmästä.
– Tässä tapauksessa on olemassa merkittävä uhka, että hallitus tuli näyttäneeksi tietä tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskehitystä sekä ylipäätään työntekijöiden asemaa heikentävälle linjalle.
Asara-Laaksonen kuitenkin kiittää vasemmistopuolueita aktiivisuudesta maan hallituksessa.
– Vasemmistoliitto on toiminut huomattavan ryhdikkäästi, hän sanoo.
– Vasemmistopuolueiden yhteistyö ja aktiivisuus on sentään nostanut keskusteluun sen, että tämänkaltainen työehtokeinottelu pitää pyrkiä kitkemään suomalaisesta työmarkkinakentästä.
Asara-Laaksonen pelkää, että tapaus on alkusoitto ja samankaltainen käytäntö leviää muualle julkiselle sektorille.
– Ensimmäisenä katseet kääntyvät kuntiin. Toivon, että kunnissa kuitenkin kannetaan vastuuta myös työntekijöistä.
uutiskirje 
