Ongelma on yleinen AKT:n helsinkiläisen aluetoimitsijan Jukka Kauppisen mukaan lähinnä järjestäytymättömissä kuljetusalan firmoissa.
Kun kuljettajalle maksetaan merkittävä osa palkasta perusteettomina päivärahoina, työnantaja välttyy sosiaaliturvamaksuilta ja työntekijä verojen maksusta.
Työntekijälle päivärahoista voi kuitenkin koitua ikävä yllätys pieneksi jäävänä eläkkeenä.
Kumipyöriin liittyvää verojen ja työnantajamaksujen kiertoa harrastetaan siis muuallakin kuin liikenneministeri Merja Kyllösen esiin nostamissa työnantajan maksamissa kilometrikorvauksissa.
Sitä, kuinka paljon valtio menettää verotuloja AKT:läisille perusteetta maksettavien päivärahojen kautta, ei taida tietää kukaan.
– Sanoisin, että merkittävä summa. Tämä on niin yleistä, Kauppinen vastaa.
Vaikea päästä eroon
Peruspalkka ja erilaiset lisät on yksi tapa maksaa kuljettajan palkka. Toinen yhä käytössä oleva malli perustuu ajettuihin kilometreihin. Kummastakin maksetaan normaalisti verot ja kumpaakin työnantaja kiertää maksamalla päivärahoja.
Yleisin malli Kauppisen mukaan on se, että palkkaan sekoitetaan päivärahaa. Verottaja ei pysty tätä valvomaan.
– Maksetaan esimerkiksi vain peruspalkkaa, vaikka kuljettaja tekee pitkää päivää ja päivärahoilla kuitataan ylitöitä, vaikka paikkakunnalta poistumista ei olisi ollut.
Kerran menettelyyn suostuneen kuljettajan voi Kauppilan mukaan olla vaikea päästä siitä eroon.
– Kun tätä on jatkettu vaikka vuoden ajan, työntekijä ei enää uskalla siihen puuttua, koska seurauksena voi olla se, että tieto menee verottajalle.
Koko työura vaikuttaa
Kauppinen muistuttaa eläkeuudistuksen vaikutuksista eläkkeen suuruuteen. Viime vuoteen asti viimeiset kymmenen vuotta ratkaisivat eläkkeen suuruuden. Nyt katsotaan koko työura. Palkkavero kannattaa siis maksaa nuoresta asti.
Kauppinen on viime aikoina tavannut muun muassa virolaisia rekkakuskeja, jotka ovat Suomessa töissä mutta asuvat Virossa.
– Olen korostanut heille verojen maksamisen tärkeyttä. Silloin heille maksetaan eläkettä, vaikka he palaisivatkin omaan maahansa, Kauppinen korostaa.
Villit työnantajat käyttävät Kauppisen mukaan ulkomaalaista henkilökuntaa juuri siksi, että he eivät tunne täkäläisiä määräyksiä.
– Ja heitä on helppo uhkailla sillä, että jos kyselet, hommat loppuvat.
Ongelma koskee myös suomalaisia kuljettajia. Sillä vaikka he tuntevat eläkejärjestelmämme ulkomaalaisia paremmin, päivärahapalkka voi jossain vaiheessa houkuttaa. Näin käy Kauppisen mukaan varsinkin nuorille kuljettajille.
Houkutus pitkiin päiviin
Kilometripalkkausta käytetään Kauppisen mukaan usein ulkomaan ajoissa. Kotimaan ajoissa palkkaus perustuu yleensä tehtyyn työaikaan.
– Olipa palkkaus kumpi tahansa, päiväraha pitää aina maksaa palkan päälle, Kauppinen muistuttaa.
Palkan kilometriperusteisuus houkuttaa Kauppisen mukaan ajamaan mahdollisimman paljon. Ylityön korotusosia ei kuljettajalle kuitenkaan tule, vaikka työpäivä venyisikin. Myös yölisä jää pois.
Kilometriperusteinen palkka on vanha jäänne. Laskentamalli on ollut käyttökelpoinen muutaman auton isännille, ei niinkään isoille firmoille.
– Ennen maksettiin kilometristä paremmin. Kuljettaja saattoi jopa tienata sillä. Mutta kun kilpailu vapautui 1980-luvun lopulla, kuljettajan kilometrikorvaus ei enää kasvanut, Kauppinen sanoo.
lehti 