SAK valmisteleekin parhaillaan veropoliittisia linjauksia. Järjestön yhtenä linjauksena on Matti Huutolan mukaan verotuksen oikeudenmukaisuus ja tuloerojen kaventaminen.
– Uskon, että juuri meidän näkemyksillämme voidaan vaikuttaa keskusteluihin, joita käydään ensi kevään eduskuntavaalien aikana. On tärkeää, mitä verotuksesta kirjataan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Tuloerojen kasvu on ongelma, jota SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla puhuneen Huutolan mukaan voi politiikkapäätöksin ohjata ja muuttaa.
– Valitettavasti Suomessa on vahvistunut luokkayhteiskunnalle tyypillinen trendi, jossa ihmiset lukittuvat luokkiinsa ja köyhyys periytyy yli sukupolvien. Elämme taas aikaa, jossa köyhien lapset kokevat köyhyyden leiman omassa arjessaan.
Huippututkija samoilla linjoilla
Huutolan huomautti, että tuloerojen kasvun – tai toisinpäin ilmaisten vaurauden kasautumisen – kritiikki ei kumpua vain palkansaajaliikkeen tasa-arvovaatimuksista, vaan se nähdään ongelmana laajemminkin.
Ranskalainen tuloerotutkija Thomas Piketty on tuoreessa menestyskirjassaan varoittanut Eurooppaa palaamasta 1700- ja 1800-luvuille. Silloin rikkain kymmenys hallitsi suvereenisti maanosamme varallisuutta. Tuon ajan yhteiskunnat olivat perijöiden ja koroillaeläjien yhteiskuntia.
Suurituloisin kansanosa sijoittaa suurimman osan lisätuloistaan uusiin finanssisijoituksiin. Sen sijaan pieni- ja keskituloiset käyttävät lisätulonsa kulutukseen. Finanssieliitin kulutus ei hyödynnä myöskään kansantaloutta.
Huutola toteaa, että Piketty esittää ongelman ratkaisuksi progressiivista pääomaveroa, perintöveroa ja tuloveroa. Euroopan ja erityisesti Suomen politiikka oli 90-luvun porvarihallituksen aikana juuri päinvastainen.
Työnantaja haluaa syyllistää
Työnantajien puheet talouden ongelmista eivät Huutolan mukaan ole muuttuneet mihinkään.
– Syyllisiä ovat palkansaajat korkeine palkkoineen ja laittomine lakkoineen. Koskaan ei syyllistä löydy yritysjohdosta itsestään, vaikka syyllisten etsintä ei aina niin hedelmällistä olekaan. Eikö nyt olisi aika oikeasti analysoida syyt, jotka ovat johtaneet mielenilmaisuihin ja jopa laittomiin lakkoihin?
Todellisuudessa tämän ajan lakot ovat Huutolan mukaan ulosmarsseja irtisanomistilanteissa tai todellisia hätähuutoja, kun isäntävalta on mennyt pahasti överiksi.
Huutola muistuttaa lakkojen määrän Suomessa radikaalisti vähentyneen, koska on saatu aikaan kattavia ja sitovia sopimuksia. Kolmikantainen valmistelu ja sopiminen on ainakin näihin päiviin asti toteutunut.
– Tosin budjettiriihen yhteydessä hallitus sivuutti työmarkkinajärjestöt koskien työttömyysturvan leikkausta ja eläkeindeksin jäädyttämistä. Tämän menettelyn olemme jyrkästi tuominneet.
– Hallitus tekisi viisaasti, jos se arvioisi uudelleen esittämiänsä leikkauksia tässä tilanteessa. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus ns. minihallitusneuvotteluissa.
EU:n tultava lähemmäs ihmistä
Huutola otti puheessaan kantaa myös EU-vaaleihin. Hänen mielestään EU:n on tultava lähemmäksi ihmistä ja Euroopan kansalaista.
– Eurooppa on luotsattava kasvun uralle niin, että työntekijöiden asema turvataan ja työstä maksetaan rehellisesti oikeudenmukainen palkka. Sellainen palkka, jolla tulee toimeen.
EU:n suunta ja se, ketkä Suomea edustavat Europarlamentissa eurovaaleissa.
– On järjenvastaista, että ne, jotka kaikkein eniten kaipaisivat yhteiskunnan suojaa, jättävät äänioikeutensa käyttämättä itsensä ja läheistensä tappioksi. Brysseliin parlamentin käytäville on kyllä pesiytynyt kymmenien tuhansien lobbareiden armeija, jotka ajavat ansiokkaasti yritysten etuja.
– Myös me tarvitsisimme lobbareiden armeijan ajamaan EU:n laajuisia työntekijöiden oikeuksia. Työntekijöillä on oltava Suomessa samat työehdot riippumatta siitä, mikä on kansallisuus. Samat työehdot riippumatta siitä, työskentelevätkö he täällä pysyvästi tai lähetettyinä työntekijöinä.
Jäsenmäärä lasku huolestuttaa
Huutola esitti huolensa ay-liikkeen jäsenkehityksestä.
– Valitettavasti viimeaikainen kehitys ei ole ollut positiivista. Viime vuoden jäsenkehitys oli kaikkien aikojen huonoin. SAK:n liittojen jäsenmäärä laski yli 10 000 henkilöllä. Toimialarakenteiden muutokset, työnantajien sopimusshoppailut ja keltaiset ammattiliitot yhdessä YTK-kassan kanssa ovat vaikuttaneet siihen, että ammattiliittojen jäsenkehitys on ollut jatkuvasti laskeva.
Kaikkea Huutolan mukaan ei ole tehty hyvän jäsenkehityksen toteutumiseksi ja järjestöllisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Hän korosti jäsenhankinnan merkitystä.
– Luottamushenkilöiden yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia työntekijöiden järjestäytymisestä. Ay-liikkeellä on oltava myös jatkossa vahva asema maamme joka kolkassa.
– Erilaiset selvitykset osoittavat sen, että valmius ja halukkuus liittyä ay-liikkeeseen on suuri ja vastaavasti vastenmielisyys ay-liikettä kohtaan on kansalaisten keskuudessa vähäistä.
lehti 