Venäjän asettamat vastapakotteet purevat jo. Nyt eletään pelossa, että Venäjä kieltää Siperian-ylilennot, mikä voisi romahduttaa Finnairin.
Ovatko pakotteet turhia?
Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että Euroopan unionin pakotteilla tuskin saadaan Venäjän Ukraina-politiikkaan muutosta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vertautuisi Hitlerin röyhkeyteen.
– Se on erittäin huono keino. Viime vuosisadan monet pakotteet eivät juuri koskaan ole johtaneet kohdevaltion politiikan muuttumiseen.
Harvinaiseksi pakotepolitiikan onnistumiseksi hän sanoo Etelä-Afrikan apartheid-politiikan kumoamisen vuonna 1990. Rotuerottelun vastustajia tukeneet pakotteet aloitettiin 1980-luvulla.
Koskenniemi sanoo, ettei talouspakotteiden tavoite usein ole ensisijaisesti muuttaa kohdemaan politiikkaa.
– Monesti pakotteita asetetaan sen vuoksi, ettei haluta mennä sotaan ja halutaan kuitenkin tehdä jotain. Halutaan demonstroida omaa päättäväisyyttä ja tuomita näyttävästi kohdevaltion toimet. Tämäkin on tietysti tärkeää.
Venäjä ei taivu pakotteilla
EU:n on arveltu kykenevän vaikuttamaan itseään taloudellisesti heikomman Venäjän politiikkaan pakotteilla.
– En usko niin tapahtuvan.
Koskenniemi ottaa esimerkin vahvoista talouspakotteista lähihistoriasta. Saddam Husseinin Irakia vastaan suunnattiin 100-prosenttiset talouspakotteet vuonna 1990. Irakin ulkomaankauppa pysähtyi täysin.
– Ne todellakin ajoivat sen valtion vasten seinää. Mutta se ei johtanut minkäänlaiseen muutokseen Saddamin politiikassa. Kansa yhdistyi johtajansa taakse. Käsitettiin asia niin, että meitä on kohdeltu väärin, että meidän täytyy tukea vahvaa johtajaamme, joka on ainoa josta voimme pitää kiinni, kun länsi meitä tällä tavalla kurittaa.
– Näin uskoisin Venäjälläkin tapahtuvan.
Koskenniemi letkauttaa, että jos EU:n poliitikot eivät tätä tienneet, niin ne eivät ulkopolitiikasta paljoa tiedä.
– Mutta pääasiallisin tarkoitus ei olekaan saada Venäjää muuttamaan politiikkaansa vaan tehdä jotakin ja välttää asevoiman käyttö.
Venäjän rikkoo sopimuksia
Vaikka Koskenniemi ei usko pakotepolitiikkaan, hänen mukaansa ei ole epäilystäkään, etteikö Venäjä olisi toimillaan rikkonut monin tavoin kansainvälisiä oikeusnormeja.
Yksin Krimin niemimaan liittäminen Venäjään oli YK:n peruskirjan vastaista ja rikkoi räikeästi Ukrainan oikeutta riippumattomuuteen ja alueelliseen loukkaamattomuuteen. Samalla rikottiin myös vuoden 1994 sopimusta, jossa Venäjä takasi Ukrainan koskemattomuuden.
Kansanäänestys Krimillä oli Ukrainan perustuslain vastainen. Eikä sen järjestämisellä ollut Koskenniemen mukaan mitään kansainvälisen oikeuden tukea.
– Se oli vain tapa, jolla tämä loukkaus toteutettiin.
Sinänsä Koskenniemi ei pidä Venäjän toimia Krimin suhteen poikkeuksellisina. Se on ollut osallisena monissa raja-alueittensa konflikteissa.
– Venäjän lähialueellahan on useampia jäädytettyjä konflikteja, Abhasia, Etelä-Ossetia, Nagorno-Karabah ja Transdnestria.
Koskenniemi sanoo, että Ukrainan separatistien avoin aseellinen ja poliittinen tukeminen, sekin, merkitsee puuttumista Ukrainan sisäisiin asioihin.
Jos Venäjä anastaa aseellisesti Itä-Ukrainan, Koskenniemi vertaa sitä Hitlerin röyhkeään sudeettialueiden ryöstämiseen Tshekkoslovakialta 1938.
Aiheesta lisää 15.8 ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.
uutiskirje 
