Ulkoministeriölle osoitetusta koko leikkausosuudesta, 201 miljoonasta, peräti 200 miljoonaa viedään kehitysyhteistyöstä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöavustus putoaa 114 miljoonasta 65 miljoonaan.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä rahoja siirretään kehitysmaiden yritysten lainoihin.
Kehitysmaiden yrityksille lainoja myöntävän Finnfundin pääomaan lisätään 140 miljoonaa, vaikka se itse esitti tälle vuodelle 40 miljoonaa. Lisäksi Inter-American Investment Corporation saa 10 miljoonaa.
Hallitus perustelee muutosta sillä, että kehitysmaille annetut lainat eivät lisää budjetin alijäämää toisin kuin avustukset kehitysyhteistyöhön.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö voisi Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Niina Mäen mukaan jatkua ennallaan, mikäli Finnfundin pääomaa korotettaisiin vähitellen.
Jos leikkaukset olisi ajoitettu useammalle vuodelle, hankkeet olisi voitu ajaa hallitummin alas. Nyt ihmiset joudutaan jättämään tyhjän päälle ilman lupausta tulevasta avusta.
– Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden laatu on tähän mennessä saanut kiitosta OECD:ltä, sillä olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen työskentelyyn, Mäki muistuttaa.
Lainaa vai kehitystyötä?
Kehitysyhteistyöjärjestöissä epäillään, että Finnfundin kasvattaminen nostaa aiheetta kehitysyhteistyön osuutta.
Osastopäällikkö Pekka Puustinen ulkoministeriöstä kertoo, että lainarahat voidaan kansainvälisten sopimusten mukaan laskea kehitysyhteistyöhön, mikäli lainaa myönnetään selvästi markkinoita alhaisemmalla korkotasolla ja löysemmällä takaisinmaksuohjelmalla.
Vähiten kehittyneiden maiden yrityksille lainan pitää olla 40 – 45 prosenttia edullisempi. Ohjenuorana pidetään OECD:ssä sovittua korkotasoa. Korkean tulotason kehitysmaiden yrityksille lainan pitää olla kymmenen prosenttia sovittua tasoa edullisempi.
Puustinen kertoo, että Suomi osallistuu myös köyhimpien kehitysmaiden yritysten lainoittamiseen.
– Suosimme lainoissamme mm. clean tech -hankkeita ja uusiutuvaa energia. Yksi merkittävä hanke on Itä-Afrikan lääketehdas Malissa.
Finnfundin rahoitus on Puustisen mukaan vaihdellut vaalikausittain. Välillä Finnfund on saanut 20 miljoonaa vuodessa, välillä nolla. Kahtena edellisenä vaalikautena rahoituslaitos on saanut 10 miljoonaa vuodessa.
Koskee satojatuhansia lapsia
Kehitysyhteistyöjärjestöissä on laskettu, että leikkaus tietää satojen tuhansien lasten koulunkäynnin loppumista, terveyden heikkenemistä ja ravinnon vähenemistä.
World Visionin mukaan sen hankkeissa 30 000:a lasta uhkaa jäädä alipainoiseksi. Kirkon Ulkomaanapu joutuu lopettamaan Aasiassa avun 16 000 ihmiseltä toimeentulon hankkimiseen. Plan arvioi, että kaikkiaan 180 000 lasta jää ilman apua. Järjestö joutuu lopettamaan mm. Etiopiassa hankkeessa lapsiavioliittojen estämiseksi ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi.
– Kun yhdellä järjestöllä on kontollaan satojatuhansia lapsia, leikkaukset koskevat kaikkiaan miljoonia, kun heidän perheensä otetaan mukaan, Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck kertoo.
Kaukana Ruotsista
Suomen koko kehitysyhteistyöpotti ensi vuodelle on budjettiesityksen mukaan 713,6 miljoonaa euroa. Samalla kehitysyhteistyön osuus kansantulosta tipahtaa 0,35 prosenttiin.
Hallituksen tavoitteena on yhä nostaa kehitysyhteistyön määrärahojen osuus YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin. Likellä käytiin toissavuonna, jolloin osuus nousi 0,6 prosenttiin, mutta lähinnä siksi, että Suomen talous sukelsi.
Nyt kaavailtu 0,35 prosentin osuus kutistuu entisestään, jos talous alkaa elpyä ja kansantulo kasvaa.
Ruotsi korottaa kehitysyhteistyörahoja. Ensi vuonna määräraha on 4,6 miljardia euroa, eli 300 miljoona tämänvuotista enemmän. Summa vastaa 0,98 prosenttia maan bruttokansantulosta.
Myös Ruotsi nostaa kehitysmaille myönnettäviä lainoja. Swedfundin rahoitusta lisätään kolmen vuoden aikana yhteensä 130 miljoonalla. Rahoituslaitos voi myöntää vuosittain 85 miljoonaa euroa lainaa. Niitä myönnetään mm. uusiutuviin energiamuotoihin.
uutiskirje 
