Gallupien mukaan ennakkosuosikit Ranskan presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella tänään ovat sosialistien François Hollande ja oikeiston Nicolas Sarkozy Mukana on lisäksi kahdeksan pienehdokasta, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen antamalla äänestäjilleen vinkin, ketä äänestää toisella kierroksella.
Ranskan vasemmisto valmistautuu jo nyt voitonjuhliin, sillä sen ehdokas Hollande on ehdoton ennakkosuosikki. Vaikka ennusteiden mukaan ensimmäisestä vaalikierroksesta tulee lähes tasapeli, toisella kierroksella Hollanden valintaa pidetään lähes varmana. Mutta myös viime hetken yllätykset ovat mahdollisia.
Kahdeksan niin sanottua pienehdokasta joko antavat tai eivät anna äänestyskehotusta äänestäjilleen. Tässäkin Hollande johtaa, sillä hänen kannattajansa luokitellaan lähinnä vasemmistolaisiksi. Sarkozyn kannattajakunta taas ei oikein tiedä mitä tehdä nykyisellä oikuttelevalla presidentillään.
Sarkozy on kovasti yrittänyt korjata mainettaan viime viikkoina, mutta yritys tuli myöhässä. Kukaan ei enää usko miehen muodonmuutoksen aitouteen. Mallivaimo Carla Brunikin synnytti pariskunnan yhteisen lapsen liiankin laskelmoidusti juuri sopivasti ennen vaalikampanjan alkua.
Ääripäät myös vahvoilla
Hollanden ja Sarkozyn ohella vahvimmat ehdokkaat ovat kommunistipuolueen ja sen liittolaisten yhteisehdokas Jean-Luc Mélenchon ja äärioikeiston Kansallisen rintaman Marine Le Pen. Le Pen on moninkertaisen presidenttiehdokkaan, Jean-Marie Le Penin tytär.
Ainoana äärioikeistoehdokkaana isä ja tytär ovat päässeet aina korkeisiin äänestysprosentteihin. Nytkin Marine-tyttärestä ennustetaan ennakkosuosikkien Hollanden ja Sarkozyn ohella ”kolmatta naista”, joka voisi ratkaista presidentinvaalien tuloksen.
Le Pen on vetänyt erittäin taitavasti vaalikampanjansa eikä ole mahdotonta, että hän ohittaisi jopa Sarkozyn ja pääsisi toiselle kierrokselle. Mutta myös Mélenchon uskoo vahvasti pääsevänsä toiselle vaalikierrokselle.
Le Penin jopa 17 prosenttiin kohonnut kannatus tuskin kuitenkaan kääntyy pelkästään Sarkozyn hyväksi. Mukana on myös ”kolmas mies”, François Bayrou. Hän edustaa keskustaa ja kieltäytyy tiukasti antamasta äänestysvinkkejä kannattajilleen. Mutta hänen kannatuksensa on kääntynyt viime viikkoina laskuun.
Atomivoimaa tiukasti vastustavan vihreän liikkeen ehdokkaan norjalaissyntyisen Eva Jolyn kannatus on kohonnut vain pariin prosenttiin. Viime hetkellä apuun riensi vihreiden Daniel Cohn-Bendit, joka lupasi vihreiden osallistuvan tulevaan vasemmistohallitukseen.
Talouskriisi ei puhuta
Pitkä keskustelu on vellonut hyvin monessa aihepiirissä. Nykyisestä talouskriisistä ei ole puhuttu juuri lainkaan, sen sijaan Sarkozyn hallintokaudella todetun pienituloisten talousahdingon paheneminen, vuokrien jatkuva kohoaminen, leipäjonojen piteneminen ja asunnottomien tilanne on puhuttanut. Toisaalta tosirikkaat ovat joutuneet suurennuslasin alle.
Sarkozy ilmoitti pokkana, että Ranskalla ei enää ole missään veroparatiiseja. Silti toimittajat ovat löytäneet yhä toimivia paratiiseja. Hollande lisäsi vaaliohjelmaansa 70 prosentin ylimääräisen veron kaikille yli miljoonan euron vuositulon ylittäneelle.
Yleinen ilmapiiri on tällaiselle suosiollinen, mutta upporikkaat muuttavat sitten yleensä Sveitsiin tai Luxemburgiin tai Jerseyn saarelle, jossa heillä jo on valmiit loistohuvilat. Muuttoliike on ilmeisesti jo alkanut. Näinhän tapahtui myös Mitterrandin tultua presidentiksi.
Ranskassa ei ole lähdeveroa eikä progressiivista verotusta. Lukuisat verohelpotukset hyödyttävät ennen kaikkea muutenkin upporikkaita, huimia palkkoja, bonuksia ja osinkoja nostavia yritysjohtajia. Suurin osa heistä on Sarkozyn henkilökohtaisia kavereita.
Marine Le Pen on ylläpitänyt keskustelua siirtolaisuudesta ja vaatinut Ranskan kansalaisuuden rajaamista vain niille, jotka sen ovat ”ansainneet”. Myös abortti on joutunut hänen hampaisiinsa, sitä ei hänen mielestään enää pitäisi korvata sairausvakuutuksesta.
Laajemmin Ranskan presidentinvaalista kerrottiin perjantaina 20.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
