Tukholmassa järjestettiin juhannusviikolla kansainvälisen No Border -aktivistiverkoston protestileiri. Viikon mittaisella leirillä keskusteltiin siirtolaispolitiikan ongelmista ja järjestettiin päivittäin mielenosoituksia ja suoraa toimintaa, kertoo leirille osallistunut Heidi Auvinen.
– Rajakontrolli on äärimmäinen kapitalismin muoto ja sitä vastaan taistelemalla voidaan vaikuttaa monella tasolla, Auvinen selittää osallistumistaan.
Suomesta leirille osallistui yli 20 ihmistä. Joukossa oli Vapaa liikkuvuus ja Opiskelijatoiminta -verkostojen jäseniä sekä anarkisteja.
Eri puolelta Eurooppaa tulleiden aktivistien poliittiset erimielisyydet näkyivät leirin aikana muun muassa kiistana siitä, onko se seksismiä, jos maskuliininen hahmo kokkaa ilman paitaa.
Rajat ovat kaikkialla
Yleensä No Border- leirit järjestetään valtioiden rajoilla. Tänä vuonna leiri koottiin Tukholmaan teemalla ”rajat ovat kaikkialla”.
Leiriläiset halusivat osoittaa, että siirtolaisia ei kontrolloida ainoastaan kansallisvaltioiden rajoilla, vaan hallinta on levinnyt ympäri kaupunkitilaa. Auvinen antaa esimerkiksi maailman suurimman turvallisuusyhtiön G4S:n, jonka vartijat toimivat erilaisissa ympäristöissä ostoskeskuksista Palestiinan siirtokuntiin.
Monikansallinen G4S järjestää myös siirtolaisten karkotuslentoja. Vuonna 2010 yhtiön karkotuslennolla kuoli 46-vuotias angolalainen mies.
Leiriläiset yrittivät tiistaina 19. kesäkuuta sulkea G4S:n pääkonttorin Kungsholmenissa. Poliisi tukki kaikki tiet konttorille, joten mielenosoittajat eivät päässeet lähellekään.
Toinen esimerkki rajojen leviämisestä on EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex.
– Jokainen jäsenvaltio rahoittaa miljoonilla euroilla sitä, että linnake-Eurooppaa rakennetaan lisää ja rajoja kontrolloidaan, Auvinen sanoo.
– Myös jokainen veronmaksaja maksaa rajakontrollista. Sen takia sanon aina itse esimerkkinä, että tavallaan me kaikki eurooppalaiset ollaan ne rajat ja sen takia se on meidän kaikkien taistelu.
Puhelinyhteys säilöön
Leirin ohjelmaan kuului myös karnevaali Venäjällä vangittujen Pussy Riot -yhtyeen jäsenten puolesta sekä rajatonta maailmaa vaatinut avajaismielenosoitus, jonka lopuksi paperittomat nuoret järjestivät turvapaikkaperformanssin.
Auvisen mieleen jäi erityisesti säilöönottokeskuksen edessä järjestetty mielenosoitus, jossa oli puhelinyhteys säilössä sisällä oleviin ihmisiin. Karkotettavat siirtolaiset kertoivat itkien tarinansa mielenosoittajille.
– Oli voimaannuttavaa nähdä, että Ruotsissa aktivistit ovat kyenneet saamaan niihin (karkotettaviin) niinkin läheisen yhteyden ja pystyvät käymään säilökamppailua niiden ihmisten kanssa.
– Yritämme Suomessa, että jos saisimme Vapaan liikkuvuuden kanssa luotua samanlaisen konseptin.
Muitakin ideoita leiriltä tarttui. Sisäministeri Päivi Räsänen perustelee karkotuksia Suomesta Irakiin sillä, että Ruotsi toimii samalla tavalla. Auvisen mukaan tämä on ongelmallista.
– Todellisuudessa Ruotsi saa koko ajan Irakilta noottia siitä, että se käyttää väärin maiden välistä sopimusta.
Ruotsilla on Irakin kanssa sopimus, jonka mukaan Ruotsi saa käännyttää maahan ihmisiä, jotka haluavat lähteä vapaaehtoisesti. Auvisen mukaan Ruotsi kuitenkin karkottaa Suomen ja Tanskan kautta Irakiin myös ihmisiä, jotka eivät halua lähteä.
Pohjoismaiset siirtolaisaktivistit suunnittelevat yhteiskampanjaa Irakin tilanteesta.
”Siirtolaiskontrolli tuottaa halpatyövoimaa”
Vuonna 1999 perustettu No Border -verkosto kannattaa vapaata liikkuvuutta. Leirien lisäksi verkoston toimijat järjestävät mielenosoituksia, karkotuksia vastustavia kampanjoita sekä suoraa toimintaa siirtolaisia kontrolloivia virastoja ja yrityksiä vastaan.
“Kapitalismi käyttää hyväkseen rajojen vuoksi vaikeuksiin joutuneita ihmisiä. Rajat luovat halpaa ja korvattavissa olevaa työvoimaa yksityiselle sektorille ja valtiolle”, verkosto kirjoittaa Tukholman leirin kutsutekstissä.
Aikaisemmin rajaleirejä on järjestetty muun muassa Gatwickin lentokentällä Iso-Britanniassa, Kreikan Patrasissa ja Ranskan Calais’ssa.
Leirin päätyttyä Ruotsiin jäi tutkintovankeuteen kolme osallistujaa, joita syytetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja mellakkaan osallistumisesta
lehti 