Ylikansalliset uutistoimistot – AP, UPI, AFP ja Reuters – välittivät 92 prosenttia maailman uutisista vuonna 1964. Neuvostoliiton Tass ja muiden teollisuusmaiden uutistoimistot hallitsivat seitsemää prosenttia ja loppuosalle jäi yksi prosentti uutisvirroista. Inter Press Service (IPS) tarvittiin, koska kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta oli uutistuotannon ulkopuolella.
Perustimme vuonna 1964 journalistien kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman osuuskunnan. Jäsenistä 80 prosenttia piti olla kehitysmaista, ja vain he saivat raportoida niistä. Halusimme osoittaa vääräksi väitteen, jonka mukaan köyhissä maissa ei kyetä muuhun kuin kehnoon journalismiin.
IPS erosi perinteisistä uutisjäteistä omistautumalla prosesseille tapahtumien sijasta. Halusimme antaa äänen äänettömille: ei vain köyhille valtioille, vaan syrjityille ryhmille, kuten naisille, alkuperäiskansoille ja ruohonjuuritasolle. Aiheitamme olivat ihmisoikeudet, ympäristö, monikulttuurisuus, kansainvälinen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja globaali hallinto.
Halusimme antaa äänen äänettömille: ei vain köyhille valtioille, vaan syrjityille ryhmille, kuten naisille, alkuperäiskansoille ja ruohonjuuritasolle.
Tätä konseptia ei ollut helppo saada ymmärretyksi tai hyväksytyksi.
Kohti monipuolisempaa tietoa
Päätimme tukea kansallisten uutistoimistojen sekä radio- ja tv-asemien perustamista kehitysmaihin, koska näimme sen askeleena kohti moniarvoisempaa tiedonvälitystä. 22 kansallista uutistoimistoa pantiin pystyyn IPS:n avustuksella.
Epäluulot heräsivät aidan molemmilla puolilla. Kehitysmaissa ei ymmärretty, että emme sallineet valtion kontrolloivan uutisvälitystä. Teollisuusmaissa meidät leimattiin kolmannen maailman puhetorviksi.
Sitoutumattomien maiden liikkeen uutispooli alkoi kuitenkin vuonna 1973 välittää juttujaan IPS:n verkon kautta. Samoihin aikoihin YK:ssa hyväksyttiin Uusi kansainvälinen talousjärjestys (Nieo). Näytti siltä, että kehitystä suosiva, demokraattinen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva globaali hallinto oli hahmollaan.
Takapakkia 1980-luvulla
Loppu tuli 1981, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher päättivät tuhota monenkeskisen kehityksen ja sen mukana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
IPS:n kumppanimaita kehotettiin lopettamaan yhteistyö, ja enemmistö uusista uutistoimistoista sekä radio- ja tv-asemista katosi muutamassa vuodessa. Tiedonvälitys annettiin markkinoiden hoitoon.
IPS selvisi myllerryksestä, koska sillä oli myös yksityisiä media-asiakkaita. Lisäksi etsimme liittolaisia saman arvopohjan jakavilta tahoilta, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöliikkeistä.
YK alkoi 1990-luvulla järjestää maailmankonferensseja globaaleista teemoista. Ensimmäinen oli Rio de Janeiron ympäristökokous 1992. Rinnakkaiseen kansalaisjärjestötapaamiseen osallistui yli 20 000 henkeä.
IPS aloitti Riossa tapahtumalehtensä TerraVivan tuottamisen raportoiden molemmista kokouksista. Perinne on jatkunut lukuisissa muissa YK-huippukokouksissa.
Uusi käänne kylmän sodan jälkeen
Kylmän sodan päättymisen jälkeen esiin on noussut lukematon määrä pitkään jäätyneinä olleita ratkaisemattomia ongelmia.
Selkkausten vuoksi pakenemaan joutuneiden määrä on tänä vuonna kohonnut toisen maailmansodan loppuvaiheen tasolle. Sosiaalinen eriarvoisuus pahenee ennennäkemättömällä tavalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Maailman 50 rikkaimman miehen (joukossa ei ole naisia) vauraus kasvoi vuonna 2013 Brasilian ja Kanadan valtioiden budjettien verran.
50 vuotta IPS:n perustamisen jälkeen uskon vankemmin kuin koskaan, että tarvitaan jonkinlainen maailmanhallinto. Historia osoittaa, ettei se voi perustua sotilaalliseen ylivoimaan. Maapallon väkiluku on tuplaantunut vuoden 1964 jälkeen, mutta keskeiset kysymykset ympäristöongelmista ydinaseriisuntaan ovat yhä ratkaisematta.
Raha elää omaa elämäänsä kaukana tuotannollisesta toiminnasta ja valtioiden valvonnasta. Globalisaation moottorit – rahoitus ja kauppa – eivät ole YK:n asialistalla. Kehityksen piti tarkoittaa parempaa elämää, mutta globalisaatio on pelkistynyt sanapariin omistaa enemmän.
Informaatiosta kommunikaatioon
Tiedonvälitys on mullistunut 50 vuodessa. Internet antoi äänen sosiaaliselle medialle, ja perinteiset viestimet ovat pulassa. Olemme ensi kertaa siirtyneet informaation maailmasta kommunikaation maailmaan. Kansainväliset suhteet ovat paljon muutakin kuin hallitusten välisiä, ja netti vahvistaa vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia, jotka ovat demokratian perusta.
50 vuotta sitten kukaan ei pitänyt meteliä korruptiosta, mutta nyt juopa kansalaisten ja julkisten laitosten välillä kasvaa. Se vaatii uudenlaista politiikkaa, jossa on pohjimmiltaan kyse arvoista.
IPS luotiin arvojen pohjalle: antamaan ääni äänettömille ja tekemään tiedonvälityksestä demokraattisempaa ja osallistuvampaa. Tieto on edelleenkin korvaamaton työkalu tietoisuuden ja demokratian vahvistamisessa – olkoonkin että se on enenevässä määrin kauppatavaraa.
Kirjoittaja johti perustamaansa IPS-uutistoimistoa 1964–1999. Hän toimii edelleen sen neuvoa-antavan Board of Trusteesin puheenjohtajana.
lehti 