KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Noin puolet Suomen valtionvelasta on Suomen Pankille – Onko Suomi velkaantunut itselleen ja neljä muuta kysymystä aiheesta

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Antti Yrjönen

Muissakin euromaissa valtiot ovat velkaantuneet omalle keskuspankilleen. Taustalla on Euroopan keskuspankissa vuonna 2015 tehty päätös.

Jussi Virkkunen
9.9.2022 9.53

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, kirjoitit vähän aikaa sitten Twitterissä, että noin puolet Suomen valtionvelasta on Suomen Pankille. Onko Suomi siis velkaantunut käytännössä itselleen?

Kyllä näin voi ajatella, sillä Suomen Pankki on osa Suomen julkista sektoria. Suomen Pankki myös pitkälti palauttaa saamansa korkotulot takaisin valtiolle. Eli vaikka valtio maksaa korkoa Suomen Pankille, valtio myös saa takaisin nämä rahat tuloina.

”Valtionvelka omalle keskuspankille on suhteellisen turvallista.”

#yleastudio’ssa korkomenot huolettavat niiden tuplaantuessa. Ehkä syystäkin, mutta kuitenkin unohtuu, että noin puolet valtionvelasta on itselle eli omalle keskuspankille. Toisin sanoen noin puolet korkomenoista palautuu tuloina takaisin valtiolle. @YleAstudio

— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) August 31, 2022

Tämä velka on ilmeisesti osa Euroopan keskuspankin käynnistämää elvytysohjelmaa, jolla euroalueen taloutta on pidetty yllä?

Kyllä, EKP alkoi ostamaan valtionvelkakirjoja vuonna 2015. Nämä ostot toteutetaan kansallisten keskuspankkien toimesta eli Suomessa valtionvelkaa ostaa Suomen Pankki.

Nyt tämä on käsittääkseni lopetettu eli jatkossa Suomi ottaa velkaa ”normaalisti” markkinoilta, ja uuden velan korko on noussut. Vai miten tämä menee?

ILMOITUS
ILMOITUS

EKP on lopettanut netto-ostot eli se ei enää pyri lisäämään osuuttaan valtionvelasta. Se ei kuitenkaan ole lopettanut brutto-ostoja.

Toisin sanoen valtionvelan erääntyessä EKP ostaa vastaavan määrän valtionvelkaa tilalle. Näin ollen uudenkin valtiovelan korkotaakkaa helpottaa Suomen Pankki.

Palataan vielä tähän kansallisten keskuspankkien rooliin. Onko muissa maissa toimittu samoin eli niin, että valtio on velkaantunut omalle keskuspankilleen?

Eurojärjestelmässä kukin kansallinen keskuspankki ostaa lähtökohtaisesti oman valtionsa velkaa eli valtiot velkaantuvat omalle keskuspankilleen. Keskuspankin hallussa olevan valtionvelan osuus vaihtelee maittain. Se johtuu siitä, kuinka EKP on kohdistanut osto-ohjelmia maittain ja kuinka paljon valtionvelkaa maalla on yhteensä.

Mikä tällaisen velan rooli on? Teoreettisesti kaikki lainat voi tietenkin nollata, mutta kuinka helppoa tällaisen keskuspankkivelan nollaaminen olisi? Ja mitä tuollaisesta voisi seurata?

Valtionvelka omalle keskuspankille on suhteellisen turvallista. Oman keskuspankin hallussa olevan valtionvelan nollaaminen on periaatteessa hyvin yksinkertainen operaatio, mutta esimerkiksi EU:n perussopimus asettaa juridisia esteitä tälle.

Jos riittävän suuri yhteisymmärrys löytyy, juridiset esteet on ylitettävissä poliittisesti. Taloudellisessa mielessä oman valtionvelan nollaamisella ei ole kovin suuria seurauksia, vaikka velan suhde BKT:hen tietenkin laskisi merkittävästi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään