Maapallon väkiluku oli vuonna 1721 eri arvioiden mukaan runsaasta 600 miljoonasta runsaaseen 800 miljoonaan. Sadan edellisen vuoden aikana se oli kasvanut 50–100 miljoonalla.
Väestön määrä oli runsaasta seitsemästä runsaaseen kymmeneen prosenttiin maailman nykyisestä 7,9 miljardin väkiluvusta.
Maailman suurin kaupunki oli lähteestä riippuen joko Kiinan Peking, Japanin Edo (nykyinen Tokio), Turkin Konstantinopoli tai Thaimaan Ayatthaya. Suurimpien kaupunkien väkiluku oli miljoona tai jonkun verran alle. Euroopassa suurin Konstantinopolin jälkeen oli runsaan puolen miljoonan asukkaan Lontoo; Pariisi oli melko lähellä sitä.
Maapallon väkiluku oli kymmenkunta prosenttia nykyisestä.
Suomen väkiluku oli 350 000–450 000. Se oli 1600-luvun lopun nälänhädän ja isonvihan vuosina vähentynyt arviolta sadalla tuhannella.
Suuri rokotuskiista
Huhtikuun 22. päivänä Bostonin satamaan saapui brittialus HMS Seahorse. Laivan mukana tuli isorokko, joka seuraavan kymmenen kuukauden aikana tartutti puolet kaupungin 11 000 asukkaasta. Tautiin kuoli 844 kaupunkilaista.
Pappi Cotton Mather (joka 30 vuotta aikaisemmin oli tullut tunnetuksi Salemin noitavainojen lietsojana) lähetti Bostonissa toimineille 14 lääkärille kirjeen, jossa hän ehdotti epidemian taltuttamista rokotuksilla.
Mather oli saanut seurakuntalaisilta lahjaksi orjan nimeltä Onesimus. Tämä kertoi, että Afrikassa suojauduttiin isorokkoa vastaan ottamalla sairastuneen ihosta mätää ja hieromalla sitä rokotettavan ihoon tehtyyn haavaan. Menettely johti useimmiten vain lievään tautiin, joka kuitenkin tuotti vastustuskyvyn.
Menetelmä tunnettiin eri puolilla maailmaa, mutta ei länsimaisessa lääketieteessä.
Vain yksi Bostonin lääkäreistä, Zabdiel Boylston, kiinnostui Matherin ehdotuksesta. Hän rokotti ensin poikansa, orjansa ja orjan pojan.
Boylstonin rokotukset nostattivat rajun vihakampanjan. Häntä haukuttiin puoskariksi ja 16-vuotiaan Benjamin Franklinin päätoimittama The New-England Courant -lehti hyökkäili heti 7.8. ilmestyneestä ensimmäisestä numerostaan lähtien Boylstonia vastaan.
Bostonin kaupunginvaltuusto käski elokuussa Boylstonia lopettamaan rokotukset, mutta tämä jatkoi pian niitä. Boylstonia ahdisteltiin kaduilla ja hän joutui välillä piiloutumaan. Myös Cotton Matheria ahdisteltiin, ja kerran hänen kotiinsa heitettiin pommi, joka ei kuitenkaan räjähtänyt.
Vastustajat pelkäsivät rokotusten levittävän isorokkoa. Vihaan sisältyi myös rasismia: mitä opittavaa bostonilaisilla muka olisi afrikkalaiselta orjalta?
Boylston joutui lopettamaan marraskuussa, mutta pari lääketieteen opiskelijaa jatkoi rokotuksia. Boylston kumppaneineen rokotti alkeellisella rokotteellaan 280 ihmistä, joista 6 kuoli.
Rokotettujen kuolleisuus oli siis alle 2,2 prosenttia, kun rokottamattomista kuoli lähes 15 prosenttia.
Konstantinopolista 26.4. palannut Mary Wortley Montagu toi isorokkorokotuksen myös Englantiin. Hänkin kohtasi vastustusta. Elokuussa seitsemän kuolemantuomittua sai kuitenkin valita teloituksen tai rokotuksen. Heidät rokotettiin, ja kaikki selvisivät hengissä.
Uudenkaupungin rauha
Elokuun 30. päivänä solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä Uudenkaupungin rauha. Ruotsi oli käynyt suurta Pohjan sotaa useita maita vastaan, mutta muiden kanssa rauha oli tehty jo aiemmin.
Rauha merkitsi Ruotsin suurvaltakauden päättymistä. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Liivinmaan (nykyisen Latvian pohjoisosan ja Viron eteläosan), Viron, Inkerinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Ruotsi oli toukokuussa alkaneissa neuvotteluissa altavastaaja, ja ainoana myönnytyksenä se sai säilytettyä Lappeenrannan rajan länsipuolella.
Japanissa otettiin käyttöön historian ensimmäinen aloitelaatikko.
Venäjä kuitenkin maksoi korvauksena alueista 2 miljoonaa riikintaaleria ja lupasi säilyttää niiden asukkaiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyjen oikeudet.
Suomessa Uudenkaupungin rauha lopetti isonavihana tunnetun Venäjän miehityskauden, joskaan isoviha-nimitystä ei vielä tuolloin käytetty.
Isoviha oli Suomen historian pahin terrorikausi. Pahimmat julmuudet tapahtuivat miehityskauden alussa vuosina 1713–1714. Ne kohdistuivat erityisesti Kaakkois-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Tsaari Pietari Suuri oli antanut käskyn, että Pohjanmaa on hävitettävä niin, ettei Ruotsi pääse sieltä enää koskaan hyökkäämään.
Venäjän joukot tappoivat, kiduttivat ja raiskasivat. Tämä tosin oli ajan yleinen sodankäyntitapa; Ruotsin joukot olivat toimineet samoin esimerkiksi Puolassa.
Uudempi historiantutkimus arvioi, että isonvihan aikana tapettiin, pakeni Suomesta tai siepattiin Venäjälle yhteensä 50 000–60 000 ihmistä. Siepattuja suomalaisia käytettiin työvoimana Venäjällä ja myytiin orjiksi itämaille.
Politiikan uutisia
Pietari Suurelle 1721 oli vauhdikas vuosi. Tammikuussa hän otti Venäjän ortodoksisen kirkon käytännössä valtion alaiseksi asettamalla kirkon ylimmäksi johtajaksi Moskovan patriarkan sijasta kollektiivisen elimen, Pyhän synodin.
Marraskuun 2. päivänä (lokakuun 22. päivänä Venäjän silloisen ajanlaskun mukaan) Pietari Suuri otti uudeksi tittelikseen Koko Venäjänmaan keisari. Hän säilytti myös tsaarin arvonimen varsinaisen Venäjän ulkopuolisten alueiden hallitsijana.
Vain Puolan, Preussin ja Ruotsin hallitsijat tunnustivat Pietarin keisariksi. Muut pelkäsivät, että keisari pitäisi itseään ylempänä kuin muiden maiden kuninkaat ja alkaisi vaatia ylivaltaa samalla tavalla kuin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari oli katsonut olevansa koko kristikunnan johtaja.
4.4. Robert Walpole nimitettiin Ison-Britannian hallituksen johtoon. Hän oli ensimmäinen, josta käytettiin nimitystä pääministeri (prime minister). Tuohon aikaan pääministeriä pidettiin kuitenkin pilkkanimenä, eikä Walpole itse koskaan hyväksynyt sitä. Hänen virallinen tittelinsä oli First Lord of the Treasury.
Alkuvuosi oli ollut dramaattinen Britannian politiikassa. Tammikuun 6. päivänä oli tutkimuskomitea julkistanut raporttinsa South Sea Companyn osakekuplasta. Yhtiö oli perustettu kaupankäyntiin, erityisesti orjakauppaan Espanjan amerikkalaisten siirtomaiden kanssa, ja 1720 se oli luvannut ottaa hoidettavakseen Ison-Britannian valtionvelan.
Kupla puhkesi syyskuussa 1720. Raportissa useiden johtavien poliitikkojen todettiin ottaneen lahjuksia tai muuten sotkeutuneen kuplaan. Hallitusta ennen Walpolea johtanut James Stanhope kuoli 5.2., päivä sen jälkeen kun hän oli saanut parlamentissa sairauskohtauksen puolustaessaan hallituksen toimintaa South Sea Companyn asiassa.
Rikosuutisia
28.4. Historian kuuluisimpiin naismerirosvoihin kuulunut Mary Read kuoli kuumeeseen Port Royalin vankilassa Jamaikalla. Read oli jäänyt edellisessä marraskuussa kiinni osana kapteeni Jack Rackhamin miehistöä, johon kuului myös Anne Bonny. Rackham hirtettiin, mutta Read ja Bonny saivat lykkäystä, koska sanoivat olevansa raskaina. Bonnyn myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa.
Espanjan perimyssodan päättyminen 1714 oli jättänyt merimiehiä ja sotilaita työttömiksi. Tästä oli seurannut niin sanottu merirosvojen kulta-aika Karibialla, Intian valtamerellä, Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Afrikan länsirannikolla.
28.11. Teloitettiin Pariisissa maantierosvo Cartouche, jonka kerrottiin ryöstäneen rikkailta ja antaneen köyhille.
Kulttuuriuutisia
24.3. Johann Sebastian Bach lähetti Brandenburgilaisten konserttojen nuotit Brandenburgin varakreiville Christian Ludwigille. Konserttoja ei tiettävästi esitetty Bachin elinaikana, koska niitä pidettiin liian vaikeina soitettavaksi.
13.12. kuoli merimies Alexander Selkirk, joka vuosina 1704–1709 oli viettänyt yli neljä vuotta jätettynä Juan Fernándezin saariryhmään kuuluvalle autiolle saarelle eteläisellä Tyynellämerellä, 670 kilometrin päässä Chilen rannikosta. Selkirkin palattua Englantiin hänen selviytymistarinansa herätti suurta huomiota ja toimi innoittajana Daniel Defoen romaanille Robinson Crusoe (ilmestyi 1719).
Muita uutisia
Tarkka päivä ei tiedossa. Jo 60 vuotta valtaistuimella istunut keisari Kangxi kielsi kristittyjen lähetyssaarnaajien toiminnan Kiinassa. Tämä oli vastaveto paavi Klemens XI:n bullalle Ex illa die, jossa tuomittiin konfutselaiset ja muut kiinalaisten uskontojen riitit sekä kiellettiin jesuiittalähetyssaarnaajia osallistumasta niihin.
19.3. Edellä mainittu paavi Klemens XI kuoli. Hänen seuraajakseen valittiin 8.5. uudistusmielinen Innocentius XIII.
26.4. Tabrizin kaupunkiin Iranissa iski raju maanjäristys, joka tuhosi kolme neljäsosaa kaupungin rakennuksista. Uhriluvuksi on arvioitu 80 000, korkeimpien arvioiden mukaan jopa 250 000.
Tarkka päivä ei tiedossa. Japanin tosiasiallinen hallitsija eli shogun Yoshimune Tokugawa asetti historian tiettävästi ensimmäiset aloitelaatikot Edon linnan ulkopuolelle. Vain shogunilla itsellään oli avain laatikkoihin, joita kutsuttiin nimellä meyasubako.
Tarkka päivä ei tiedossa. Richard Newsham jätti Lontoossa patenttihakemuksen ensimmäiselle tehokkaalle, pyörillä liikuteltavalle ja käsivoimin toimivalle paloruiskulle.
Sarjassa on aiemmin tarkasteltu uutisvuosia
ja 1619
lehti 