Vasemmistonuoret vaatii, että sotilaallisen liittoutumattomuuden tulee olla jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivi.
Ukrainan tilanteen kiristyessä Nato-keskustelu on järjestön luonnehdinnan mukaan ”riehaantunut”. Nato-jäsenyyden kannattajat väittävät julkisuudessa, että liittyminen sotilasliittoon on paras tapa taata Suomen turvallisuus ja alueellinen koskemattomuus.
Vasemmistonuorten mielestä tilanne on päinvastainen.
– Natoon liittyminen lisäisi merkittävästi sotilaallisia jännitteitä lähialueillamme. Suomella olisi kaikista Nato-maista pisin yhteinen raja Venäjän kanssa: konfliktin sattuessa Suomi olisi etulinjassa ja maaperämme muuttuisi taistelutantereeksi, toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.
Vasemmistonuorten mukaan Nato-jäsenyys synnyttäisi painetta nostaa puolustusmäärärahoja ja sijoittaa Naton taistelujoukkoja Suomeen. Tällä hetkellä esimerkiksi jokaisessa Baltian maassa on Naton monikansallinen taisteluosasto ja Puolassa ulkomaisten joukkojen vahvuus on 4 500 sotilasta. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa päättivät juuri lähettää Itä-Eurooppaan lisää sotilaita.
Olisi vastuutonta ajaa Suomi samanlaisen kilpavarustelun suoraksi osapuoleksi, Vasemmistonuoret toteaa.
”Putinin sortotoimia vastustettava”
Vasemmistonuorten kielteinen Nato-kanta ja sotilaallinen liittoutumattomuus eivät järjestön mukaan tarkoita suomettumista tai matelua itään päin.
– Suomen tulee jatkossakin tukea Venäjän demokratiakehitystä ja vastustaa Putinin hallinnon sortotoimia omia kansalaisiaan ja naapurimaitaan kohtaan. Nato-jäsenyys heikentäisi merkittävästi Suomen ja Venäjän välisiä suhteita ja vaikeuttaisi ihmisoikeuksia edistävien suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä Venäjällä, toteaa Vasemmistonuorten hallituksen jäsen Joonas Jormalainen.
Nato-jäsenyys muuttaisi merkittävästi myös Suomen kansainvälistä asemaa.
– Jäsenyys sitoisi Suomen entistä vahvemmin kansainvälisten sopimusten vastaisiin sotaretkiin. Lähihistoriastakin löytyy esimerkkejä Naton jäsenmaiden sotarikoksista ja siviileihin kohdistuvista iskuista esimerkiksi Lähi-idässä ja Väli-Amerikassa. Suomen ei kuulu tukea tällaisia toimia, vaan pysyä rauhanomaisena sovittelijana, sanoo Vasemmistonuorten hallituksen jäsen Tyrni Rankka.
Jäseninä ihmisoikeuksien polkijoita
Jäsenyyden kannattajat pitävät ”Nato-klubia” läntisten arvojen puolustajana. Vasemmistonuorten mukaan tämäkään ei kestä tarkempaa tarkastelua: Natoon kuuluu epädemokraattisia ja ihmisoikeuksia polkevia maita, kuten Yhdysvallat, Puola, Unkari ja Turkki.
Naton viides artikla takaa sotilaallisen tuen jäsenmailta hyökkäyksen sattuessa, mutta myös velvoittaa tulemaan muiden jäsenmaiden avuksi, jos niihin hyökätään. Suomea ei ole järkevää sitoa Turkin kaltaisiin roistovaltioihin, järjestö katsoo.
Vasemmistonuorten mielestä sodanlietsontaa ja ihmisoikeuksien loukkaamista ei tule hyväksyä Nato-maiden, Venäjän tai muidenkaan toimijoiden toimesta. Suomen ei tule hakea Nato-jäsenyyttä ja nykyisestä Suomen ja Naton isäntämaasopimuksesta tulee vetäytyä.
”Sapelinkalisteluun tulee vastata diplomatialla ja liennytyksellä. Suomen ja Ruotsin kaltaiset sotilaallisesti liittoutumattomat maat vähentävät sotilaallisia jännitteitä jo pelkällä olemassaolollaan. Ukrainan tilanne ei ratkea aseilla, vaan rauhanomaisilla neuvotteluilla”, Vasemmistonuoret toteaa.
uutiskirje 
