Vuoden 2021 aikana koronapandemian riehuessa Intiassa 84 prosenttia intialaisista perheistä köyhtyi. Samaan aikaan intialaisten miljardöörien luku kasvoi 102:sta 142:een ja heidän yhteenlaskettu omaisuutensa yli kaksinkertaistui noin 632 miljardiin euroon.
Tiedot ovat peräisin brittiläisen Oxfam-hyväntekeväisyysjärjestön tammikuussa julkaisemasta raportista Inequality Kills (Eriarvoisuus tappaa). Oxfam kuvaa Intiaa äärimmäisen epätasa-arvoisena maana, jossa 10 prosenttia 1,4 miljardin kansakunnasta omistaa 77 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Raportissa arvioidaan eriarvoisuuden lisääntyneen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.
Oxfam laskee, että minimipalkkaa nauttiva maaseudun työläinen joutuisi raatamaan 941 vuotta ansaitakseen saman kuin menestyvän tekstiiliyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee vuodessa. Järjestön mukaan Intian talousjärjestelmä on viritetty suosimaan superrikkaita köyhien ja syrjäytyneiden kustannuksella.
Siirtotyöläiset oman onnensa nojassa
Koronapandemia tarjosi räikeän esimerkin virallisen Intian eriarvoisesta toiminnasta. Kun Intian yhteiskunta suljettiin, miljoonat maaseudulta kaupunkeihin töihin tulleet työläiset jäivät äkisti vaille työtä, ruokaa, asuntoa ja vaihtoehtoa vaivalloiselle kotimatkalle jalkaisin.
Useimmille Intian arviolta 200 miljoonasta siirtotyöläisestä kotimatka tarkoitti satojen kilometrien jalkapatikkaa pikateillä, joilla poliisi ahdisteli heitä sulkusääntöjen rikkomisesta.
Siirtotyöläiset jätettiin oman onnensa nojaan, mutta hallitus ei nuukaillut lennättäessään koronan takia ulkomaille juuttuneita opiskelijoita ja eliitin jäseniä takaisin kotimaahan.
Kastijärjestelmä raskauttaa
– Yleisesti ei tiedetä, ettei Intialla ole työväenluokkaa. Sen sijaan sillä on suuri määrä työtätekeviä kasteja, jotka ovat syntyjään eriarvoisen järjestelmän vankeja, professori Manas Ray sanoo. Hän puhuu kastijärjestelmästä, joka sanelee yhä ihmisen yhteiskunnallisen aseman ja pitkälti ammatinkin.
Työtätekevien kastien etuja ei puolusta kukaan siellä, missä sillä olisi merkitystä. Rayn mukaan kansainvälisistä avustusjärjestöistäkään ei ole apua.
– Intiassa ei ole sellaista toimintakykyistä järjestösektoria syrjäytyneiden voimaannuttamiseen kuin muissa alueen valtioissa. Itse asiassa sadat kansalaisjärjestöt, mukaan lukien Amnesty International ja Greenpeace, ovat joutuneet viime vuosina lopettamaan toimintansa Intiassa, Ray toteaa.
– Bangladeshissa tilanne on toinen. Siellä vahvat kansalaisjärjestöt tavoittavat ruohonjuuritason ihmiset ja opastavat heitä. On valtava apu, ettei Bangladeshia raskauta kastijärjestelmä.
Viime vuonna Bangladeshissa bruttokansantuote henkeä kohden oli 1 957 euroa eli 246 euroa enemmän kuin Intiassa.
– Bangladeshin odotetaan näillä näkymin säilyttävän etumatkansa, sillä valtio investoi sosiaalisektorille, erityisesti koulutukseen ja terveydenhoitoon, Ray sanoo.
Johdonmukaista rikkaiden suosintaa
Oxfamin mukaan terveydenhoidon kustannukset työntävät joka vuosi 63 miljoonaa intialaista köyhyyteen. Vuonna 2021 Intia käytti terveydenhoitoon 1,8 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Osuus on alhaisimpia maailmassa. Intian erikoissairaalat ovat niin laadukkaita, että Intia on tärkeimpiä terveysturismin kohteita – mutta köyhimpien osavaltioiden lapsikuolleisuusluvut ovat korkeampia kuin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Hallitusten linjaukset ovat 1980-luvun alun talouden liberalisoinnin jälkeen johdonmukaisesti suosineet rikkaita. Vuonna 1985 poistettiin perintövero, vuonna 2017 omaisuusvero. Vuonna 2019 yritysveroa leikattiin 35 prosentista 26:een.
– Intia tekee myönnytyksiä rikkaille samaan aikaan, kun kansainvälinen trendi on viemässä siihen, että itse rikkaat pyytävät, että heitä verotettaisiin enemmän, Jawaharlal Nehru -yliopiston entinen taloustieteen professori Prabhat Patnaik sanoo.
– Ratkaisu valtavan eriarvoisuuden ongelmaan piilee siinä, että verotetaan rikkaita ja investoidaan nyt heitteille jätettyyn sosiaalisektoriin. On häpeällistä, että suuri ihmisjoukko ei edelleenkään saa terveydenhoitoa tai koulutusta.
Kun Patrioottisiksi miljonääreiksi itseään kutsuva ryhmä vetosi Maailman talousfoorumissa, että heitä verotettaisiin nykyistä raskaammin, vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ei ollut yhtään intialaista eikä asiasta ole Intiassa käyty minkäänlaista keskustelua.
lehti 