KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Pandemia on ollut kulta-aikaa Intian superrikkaille

Samaan aikaan kun Intian miljardöörien lukumäärä ja omaisuus kasvavat, kasvaa myös köyhien määrä. Brittijärjestö Oxfam arvioi, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana eriarvoisuus maassa on lisääntynyt. Kuvassa naiset lajittelevat roskakasoista kierrätyskelpoista materiaalia Delhissä.

Samaan aikaan kun Intian miljardöörien lukumäärä ja omaisuus kasvavat, kasvaa myös köyhien määrä. Brittijärjestö Oxfam arvioi, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana eriarvoisuus maassa on lisääntynyt. Kuvassa naiset lajittelevat roskakasoista kierrätyskelpoista materiaalia Delhissä. Kuva: IPS/Dhamendra Yadav

Intian talousjärjestelmä on räikeästi viritetty rikkaiden eduksi.

New Delhi – IPS/Ranjit Devraj
27.2.2022 14.00

Vuoden 2021 aikana koronapandemian riehuessa Intiassa 84 prosenttia intialaisista perheistä köyhtyi. Samaan aikaan intialaisten miljardöörien luku kasvoi 102:sta 142:een ja heidän yhteenlaskettu omaisuutensa yli kaksinkertaistui noin 632 miljardiin euroon.

Tiedot ovat peräisin brittiläisen Oxfam-hyväntekeväisyysjärjestön tammikuussa julkaisemasta raportista Inequality Kills (Eriarvoisuus tappaa). Oxfam kuvaa Intiaa äärimmäisen epätasa-arvoisena maana, jossa 10 prosenttia 1,4 miljardin kansakunnasta omistaa 77 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Raportissa arvioidaan eriarvoisuuden lisääntyneen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.

Oxfam laskee, että minimipalkkaa nauttiva maaseudun työläinen joutuisi raatamaan 941 vuotta ansaitakseen saman kuin menestyvän tekstiiliyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee vuodessa. Järjestön mukaan Intian talousjärjestelmä on viritetty suosimaan superrikkaita köyhien ja syrjäytyneiden kustannuksella.

Siirtotyöläiset oman onnensa nojassa

Koronapandemia tarjosi räikeän esimerkin virallisen Intian eriarvoisesta toiminnasta. Kun Intian yhteiskunta suljettiin, miljoonat maaseudulta kaupunkeihin töihin tulleet työläiset jäivät äkisti vaille työtä, ruokaa, asuntoa ja vaihtoehtoa vaivalloiselle kotimatkalle jalkaisin.

Useimmille Intian arviolta 200 miljoonasta siirtotyöläisestä kotimatka tarkoitti satojen kilometrien jalkapatikkaa pikateillä, joilla poliisi ahdisteli heitä sulkusääntöjen rikkomisesta.

Siirtotyöläiset jätettiin oman onnensa nojaan, mutta hallitus ei nuukaillut lennättäessään koronan takia ulkomaille juuttuneita opiskelijoita ja eliitin jäseniä takaisin kotimaahan.

Kastijärjestelmä raskauttaa

– Yleisesti ei tiedetä, ettei Intialla ole työväenluokkaa. Sen sijaan sillä on suuri määrä työtätekeviä kasteja, jotka ovat syntyjään eriarvoisen järjestelmän vankeja, professori Manas Ray sanoo. Hän puhuu kastijärjestelmästä, joka sanelee yhä ihmisen yhteiskunnallisen aseman ja pitkälti ammatinkin.

Työtätekevien kastien etuja ei puolusta kukaan siellä, missä sillä olisi merkitystä. Rayn mukaan kansainvälisistä avustusjärjestöistäkään ei ole apua.

– Intiassa ei ole sellaista toimintakykyistä järjestösektoria syrjäytyneiden voimaannuttamiseen kuin muissa alueen valtioissa. Itse asiassa sadat kansalaisjärjestöt, mukaan lukien Amnesty International ja Greenpeace, ovat joutuneet viime vuosina lopettamaan toimintansa Intiassa, Ray toteaa.

– Bangladeshissa tilanne on toinen. Siellä vahvat kansalaisjärjestöt tavoittavat ruohonjuuritason ihmiset ja opastavat heitä. On valtava apu, ettei Bangladeshia raskauta kastijärjestelmä.

Viime vuonna Bangladeshissa bruttokansantuote henkeä kohden oli 1 957 euroa eli 246 euroa enemmän kuin Intiassa.

– Bangladeshin odotetaan näillä näkymin säilyttävän etumatkansa, sillä valtio investoi sosiaalisektorille, erityisesti koulutukseen ja terveydenhoitoon, Ray sanoo.

Johdonmukaista rikkaiden suosintaa

Oxfamin mukaan terveydenhoidon kustannukset työntävät joka vuosi 63 miljoonaa intialaista köyhyyteen. Vuonna 2021 Intia käytti terveydenhoitoon 1,8 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Osuus on alhaisimpia maailmassa. Intian erikoissairaalat ovat niin laadukkaita, että Intia on tärkeimpiä terveysturismin kohteita – mutta köyhimpien osavaltioiden lapsikuolleisuusluvut ovat korkeampia kuin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

Hallitusten linjaukset ovat 1980-luvun alun talouden liberalisoinnin jälkeen johdonmukaisesti suosineet rikkaita. Vuonna 1985 poistettiin perintövero, vuonna 2017 omaisuusvero. Vuonna 2019 yritysveroa leikattiin 35 prosentista 26:een.

– Intia tekee myönnytyksiä rikkaille samaan aikaan, kun kansainvälinen trendi on viemässä siihen, että itse rikkaat pyytävät, että heitä verotettaisiin enemmän, Jawaharlal Nehru -yliopiston entinen taloustieteen professori Prabhat Patnaik sanoo.

– Ratkaisu valtavan eriarvoisuuden ongelmaan piilee siinä, että verotetaan rikkaita ja investoidaan nyt heitteille jätettyyn sosiaalisektoriin. On häpeällistä, että suuri ihmisjoukko ei edelleenkään saa terveydenhoitoa tai koulutusta.

Kun Patrioottisiksi miljonääreiksi itseään kutsuva ryhmä vetosi Maailman talousfoorumissa, että heitä verotettaisiin nykyistä raskaammin, vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ei ollut yhtään intialaista eikä asiasta ole Intiassa käyty minkäänlaista keskustelua.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Everstiluutnantti pastori tohtori Samba Mosweu Afrikka-yliopiston valmistujaisjuhlassa. Takavasemmalla koulutusohjelman isä, yhdysvaltalainen eversti David Wesley Lile.

Afrikka sai ensimmäiset Afrikassa kouluttautuneet sotilaspapit

Neljäntoista brasilialaisen kunnan yhteenliittymä Cimvi hallinnoi kaatopaikkaa, jonka kylkeen on rakennettu kierrätys-, biokompostori- ja kompostointikeskus. Cimvi huolehtii kaikkiaan yhdeksäntoista kunnan kiinteästä jätteestä ja pyrkii täydelliseen kiertotalouteen, jossa jätettä ei tulisi käytännössä lainkaan.

Brasilian Santa Catarina tavoittelee kaiken kaupunkijätteen kierrätystä: ”Haluamme todistaa, ettei hyödytöntä jätettä ole olemassakaan”

Gujaratin Ahmedabadissa katukauppias Deviben Dhaundhaliya odottaa miestään. Yhdessä he siirtävät metallikehikkoisen, pyörillä varustetun myyntikojun Bhadra Fortin torille.

Lämpötila nousussa, tasa-arvo laskussa

Arkistokuvassa eteläsudanilainen hedelmäkauppias pääkaupunki Juban liepeillä.

Sudanin nälänhätä kurittaa naisia enemmän kuin miehiä

Uusimmat

Tuomo Parikan suunnittelemassa kirjan kannessa on sitä vanhan ajan tyyliä ja kohtalonomaisuutta, jota olisi toivonut itse tekstiinkin.

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

27.08.2025

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

26.08.2025

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

26.08.2025

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

26.08.2025

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

26.08.2025

Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta

26.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään