KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Pandemia on ollut kulta-aikaa Intian superrikkaille

Samaan aikaan kun Intian miljardöörien lukumäärä ja omaisuus kasvavat, kasvaa myös köyhien määrä. Brittijärjestö Oxfam arvioi, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana eriarvoisuus maassa on lisääntynyt. Kuvassa naiset lajittelevat roskakasoista kierrätyskelpoista materiaalia Delhissä.

Samaan aikaan kun Intian miljardöörien lukumäärä ja omaisuus kasvavat, kasvaa myös köyhien määrä. Brittijärjestö Oxfam arvioi, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana eriarvoisuus maassa on lisääntynyt. Kuvassa naiset lajittelevat roskakasoista kierrätyskelpoista materiaalia Delhissä. Kuva: IPS/Dhamendra Yadav

Intian talousjärjestelmä on räikeästi viritetty rikkaiden eduksi.

New Delhi – IPS/Ranjit Devraj
27.2.2022 14.00

Vuoden 2021 aikana koronapandemian riehuessa Intiassa 84 prosenttia intialaisista perheistä köyhtyi. Samaan aikaan intialaisten miljardöörien luku kasvoi 102:sta 142:een ja heidän yhteenlaskettu omaisuutensa yli kaksinkertaistui noin 632 miljardiin euroon.

Tiedot ovat peräisin brittiläisen Oxfam-hyväntekeväisyysjärjestön tammikuussa julkaisemasta raportista Inequality Kills (Eriarvoisuus tappaa). Oxfam kuvaa Intiaa äärimmäisen epätasa-arvoisena maana, jossa 10 prosenttia 1,4 miljardin kansakunnasta omistaa 77 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Raportissa arvioidaan eriarvoisuuden lisääntyneen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.

Oxfam laskee, että minimipalkkaa nauttiva maaseudun työläinen joutuisi raatamaan 941 vuotta ansaitakseen saman kuin menestyvän tekstiiliyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee vuodessa. Järjestön mukaan Intian talousjärjestelmä on viritetty suosimaan superrikkaita köyhien ja syrjäytyneiden kustannuksella.

Siirtotyöläiset oman onnensa nojassa

Koronapandemia tarjosi räikeän esimerkin virallisen Intian eriarvoisesta toiminnasta. Kun Intian yhteiskunta suljettiin, miljoonat maaseudulta kaupunkeihin töihin tulleet työläiset jäivät äkisti vaille työtä, ruokaa, asuntoa ja vaihtoehtoa vaivalloiselle kotimatkalle jalkaisin.

Useimmille Intian arviolta 200 miljoonasta siirtotyöläisestä kotimatka tarkoitti satojen kilometrien jalkapatikkaa pikateillä, joilla poliisi ahdisteli heitä sulkusääntöjen rikkomisesta.

Siirtotyöläiset jätettiin oman onnensa nojaan, mutta hallitus ei nuukaillut lennättäessään koronan takia ulkomaille juuttuneita opiskelijoita ja eliitin jäseniä takaisin kotimaahan.

Kastijärjestelmä raskauttaa

– Yleisesti ei tiedetä, ettei Intialla ole työväenluokkaa. Sen sijaan sillä on suuri määrä työtätekeviä kasteja, jotka ovat syntyjään eriarvoisen järjestelmän vankeja, professori Manas Ray sanoo. Hän puhuu kastijärjestelmästä, joka sanelee yhä ihmisen yhteiskunnallisen aseman ja pitkälti ammatinkin.

Työtätekevien kastien etuja ei puolusta kukaan siellä, missä sillä olisi merkitystä. Rayn mukaan kansainvälisistä avustusjärjestöistäkään ei ole apua.

– Intiassa ei ole sellaista toimintakykyistä järjestösektoria syrjäytyneiden voimaannuttamiseen kuin muissa alueen valtioissa. Itse asiassa sadat kansalaisjärjestöt, mukaan lukien Amnesty International ja Greenpeace, ovat joutuneet viime vuosina lopettamaan toimintansa Intiassa, Ray toteaa.

– Bangladeshissa tilanne on toinen. Siellä vahvat kansalaisjärjestöt tavoittavat ruohonjuuritason ihmiset ja opastavat heitä. On valtava apu, ettei Bangladeshia raskauta kastijärjestelmä.

Viime vuonna Bangladeshissa bruttokansantuote henkeä kohden oli 1 957 euroa eli 246 euroa enemmän kuin Intiassa.

– Bangladeshin odotetaan näillä näkymin säilyttävän etumatkansa, sillä valtio investoi sosiaalisektorille, erityisesti koulutukseen ja terveydenhoitoon, Ray sanoo.

Johdonmukaista rikkaiden suosintaa

Oxfamin mukaan terveydenhoidon kustannukset työntävät joka vuosi 63 miljoonaa intialaista köyhyyteen. Vuonna 2021 Intia käytti terveydenhoitoon 1,8 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Osuus on alhaisimpia maailmassa. Intian erikoissairaalat ovat niin laadukkaita, että Intia on tärkeimpiä terveysturismin kohteita – mutta köyhimpien osavaltioiden lapsikuolleisuusluvut ovat korkeampia kuin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

Hallitusten linjaukset ovat 1980-luvun alun talouden liberalisoinnin jälkeen johdonmukaisesti suosineet rikkaita. Vuonna 1985 poistettiin perintövero, vuonna 2017 omaisuusvero. Vuonna 2019 yritysveroa leikattiin 35 prosentista 26:een.

– Intia tekee myönnytyksiä rikkaille samaan aikaan, kun kansainvälinen trendi on viemässä siihen, että itse rikkaat pyytävät, että heitä verotettaisiin enemmän, Jawaharlal Nehru -yliopiston entinen taloustieteen professori Prabhat Patnaik sanoo.

– Ratkaisu valtavan eriarvoisuuden ongelmaan piilee siinä, että verotetaan rikkaita ja investoidaan nyt heitteille jätettyyn sosiaalisektoriin. On häpeällistä, että suuri ihmisjoukko ei edelleenkään saa terveydenhoitoa tai koulutusta.

Kun Patrioottisiksi miljonääreiksi itseään kutsuva ryhmä vetosi Maailman talousfoorumissa, että heitä verotettaisiin nykyistä raskaammin, vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ei ollut yhtään intialaista eikä asiasta ole Intiassa käyty minkäänlaista keskustelua.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Uusimmat

Ville Laihosen kansikuva tavoittaa täydellisesti Keisarinvihreän tunnelman.

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Suomen Arttu Hoskonen ja Hollannin Cody Gakpo taistelemassa pääpallosta lauantai-illan ottelussa.

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään