Nepal on parin vuosikymmenen ajan ollut it-alan ulkoistajien suosikkikohteita. Nepalilaiset koodaavat ohjelmia ja sovelluksia, suunnittelevat nettisivuja ja louhivat dataa ulkomaisten toimeksiantajien laskuun, ennen muuta siksi, että maasta löytyy englanninkielentaitoista ja halpaa työvoimaa.
Nyt maan it-ammattilaiset olisivat valmiita loikkaamaan seuraavalle tasolle, tekoälyn kehittäjiksi. Tässä loikassa työvoiman edullisuus onkin haitta, sanoo Sumana Shrestha.
– Halvan työvoiman kirous on siinä, että yritykset mieluiten teettävät sillä suorittavia tehtäviä. Mutta ennemmin tai myöhemmin tekoäly tulee tännekin.
Shrestra työskentelee yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori Sameer Maskeyn perustamassa nepalilaisessa it-yrityksessä Fusemachines.
Maskey itsekin on nepalilainen, ja hänen yrityksensä tavoitteena on tuoda maahan parasta mahdollista tekoälykoulutusta. Sitä kautta hän haluaa tehdä Nepalin tunnetuksi kaikkialla maailmassa yhtenä parhaista tekoälykykyjen lähteistä.
– Se tapahtuu jo nyt ja se on väistämätöntä. Jos Nepalissa voi olla 8,5 miljoonaa Facebookin käyttäjää, siellä on tekoälykehittelylle soveliaat erityisolosuhteet, Fusemachinesin koulutusjohtaja Bülent Uyaniker sanoo.
Koska tekoälyä ei voi oppia päivän intensiivikoulutuksessa, Fusemachines yhdistää sovellusten suunnittelun ja koulutuksen.
Hiljakkoin opiskelijaryhmä kehitti sovelluksen, jolla siipikarjan kasvattajat voivat paremmin ymmärtää lintujensa käyttäytymistä ja terveydentilaa, ja siten nostaa tuottavuutta. Kasvattajat esimerkiksi saavat tiedon puhkeamaisillaan olevista taudeista jo ennen kuin ensioireet ovat muuttuneet joukkokuolemiin johtavaksi epidemiaksi.
uutiskirje 
