Naapurit luulivat 60-vuotiaan Mbuya Erica Chirimanyemban tulleen hulluksi, kun hän ryhtyi alkuvuodesta kaivamaan kuoppia rutikuivaan maahan. Kyse oli kuitenkin säästävästä maanviljelystä.
Tulokset ovat niin lupaavia, että Chirimanyemban aviomieskin palasi katsomaan ihmettä. Hän lähti kotoa kahdeksan vuotta sitten jatkuvaan kuivuuteen kyllästyneenä.
– Toimimme aiemmin väärin, mutta nyt teemme niin kuin Jumala on tarkoittanut, energinen naisviljelijä vakuuttaa.
Hänen kotiseudullaan Zimbabwen Guruvessa jo 10 000 pientilaa on tarttunut säästäviin menetelmiin.
– Näin meidän vanhempammekin tekivät ennen siirtymistään kyntämiseen, ja sato oli aina hyvä, Chirimanyemba muistelee.
Kestävän maatalouden rahasto (SAT) opasti hänet vuonna 2007 säästävien menetelmien pariin. Hanke saa tukea Euroopan unionin ruokarahastolta.
Peltoa ei kynnetä
Peltoa ei kynnetä, vaan siemenet kylvetään pieniin reikiin tai kuoppiin. Se säästää pintamaan ohella aikaa ja energiaa eikä vaadi vetojuhtia tai työkoneita.
Kasvien juurille levitetään olkilantaa kosteuden säilyttämiseksi, ja eri lajikkeita viljellään rinnan tai vuorotellen.
Kuivuuden aikana Chirimanyemba kaivoi tuhansia reikiä ja täytti ne lannoitteella. Sateiden alettua hän saattoi kylvää välittömästi, kun perinteisiin menetelmiin turvautuvien naapureiden piti odottaa kyntöapua.
Satokaudella 2009–2010 Zimbabwessa noin 176 000 pienviljelijää on saanut siemeniä ja lannoitteita EU:n ruokarahastolta. Helmikuussa EU päätti korottaa tukeaan noin kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä tuo sen piiriin 80 000 perhettä lisää.
Turvaa seudun ruuan
Maatalousneuvoja Ian Henderson sanoo odottavansa, että Guruven alueen säästävien menetelmien käyttäjät saavat noin 1,5 tonnia maissia hehtaarilta. Se turvaa seudun ruokavarannot vuodeksi.
Perinteisiä menetelmiä käyttävien sadosta on sen sijaan tulossa katastrofi.
– Viljelijät joutuivat odottamaan sateita päästäkseen muokkaamaan maata. Liian myöhään kylvetty maissi kuihtui, SAT:n aluevalvoja Judas Phiri kertoo.
– Ensimmäisen sateen jälkeen jokainen kylvöjä lykkäävä päivä kutistaa satoa 120 kiloa hehtaarilta, Henderson laskee.
Ilmastonmuutos lisää sääolojen arvaamattomuutta ja aiheuttaa painajaisia perinteisiin menetelmiin nojaaville viljelijöille, koska mitään ei voi suunnitella, Mavhungan kylän päällikkö Teddy Chihoko pohtii.
– Säästävä maanviljely auttaa meitä valmistautumaan kylvöön ajoissa. Se on edistänyt kylämme kehitystä ja torjunut köyhyyttä, hän vakuuttaa.
Kylän paras viljelijä
Toista kautta säästävää tekniikkaa käyttävä Mbuya Chirimanyemba nimettiin tänä vuonna Guruven parhaaksi viljelijäksi.
Aviomies Lameck myöntää, että perheen arvostus on noussut ruokavaraston kasvaessa. Maksurästien vuoksi koulusta tipahtanut lapsenlapsi on päässyt jatkamaan opintojaan.
– Edelliskaudella sain 35 säkkiä maissinjyviä, ja nyt odotan 50 säkillistä. Tästä tulee kaikkien aikojen paras satoni, Mbuya Chirimanyemba iloitsee.
lehti 