Odottamattoman suuri määrä ihmisiä on tänä vuonna joutunut kriisien kurimukseen. Luvut ovat ylittäneet Yhdistyneiden Kansakuntien ennakkoarvion, kertoo joulukuun alussa julkaistu katsaus humanitaarisen avun globaalista tarpeesta Global Humanitarian Overview.
Viime vuoden vastaavan raportin julkaisuaikaan 131,7 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avun tarpeessa ja 93,6 miljoonaa sitä myös sai. Nyt tarvitsijoita on ollut 166,5 miljoonaa ja saajia 117,4 miljoonaa.
Pääasiallisia syitä avun tarpeeseen olivat ilmaston muuttuminen, tartuntatautien odottamaton leviäminen ja kiihtyvät alueelliset sotilaalliset konfliktit.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa jo muutenkin haavoittuviin ja köyhiin väestönosiin.
– Nämä kaikki yhdessä ovat tänä vuonna nostaneet humanitaarisen avun tarpeen ennen näkemättömälle tasolle, Zoe Paxton YK:n humanitaaristen asioiden toimistosta sanoo.
– Nykyinen geopoliittinen tilanne merkitsee sitä, että konfliktit pitkittyvät ja kiihtyvät. Taistelijat kunnioittavat kansainvälisiä lakeja alati vähemmän.
Ilmastonmuutos kurittaa haavoittuvimpia
Konfliktin keskelle joutuneisiin vaikuttaa koko joukko tilannetta vielä huonontavia seikkoja: pakkomuutto kotiseudulta, nälkä, psykososiaaliset traumat sekä elinkeinojen, koulujen ja terveyspalveluiden menettäminen – sen lisäksi, että taistelut, pommitukset ja muu väkivalta suoraan uhkaavat heidän turvallisuuttaan.
Paxton sanoo, että myös ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettoman paljon jo muutenkin haavoittuviin ja köyhiin väestönosiin.
– Kahdestakymmenestä ilmastonmuutokselle haavoittuvimmasta maasta yksitoista on anonut humanitaarista apua seitsemänä viime vuotena. Meidän täytyy paremmin priorisoida ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana humanitaarista toimintaa.
Lasten mielenterveys järkkyy
Raportissa kiinnitetään huomiota myös huoleen avuntarvitsijoiden mielenterveydestä. Raportin mukaan yksi viidestä konfliktialueilla elävästä kärsii jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä.
Erittäin väkivaltaisten konfliktien lukumäärä on kasvanut viime vuoden 36:sta tämän vuoden 41:een. WHO:n kesäkuisen raportin mukaan noin yhdellätoista prosentilla konfliktialueilla viimeiset kymmenen vuotta eläneistä ihmisistä on vakavia tai kohtalaisia mielenterveyden ongelmia.
Vaikka mielenterveysasiat mainitaan raportissa, ne pysyvät monilla alueilla yhä aliraportoituina tai alidokumentoituina. Esimerkiksi Afganistanista raportissa sanotaan, että ”ainakin yhdellätoista prosentilla väestöstä arvioidaan olevan ruumiillinen vamma, kun taas tuntematon määrä ihmisiä kärsii mielenterveysongelmista seurauksena jatkuvasta konfliktille altistumisesta”.
Suurimman taakan todennäköisesti kantavat lapset. Raportissa arvioidaan, että 24 miljoonaa jonkinlaisen konfliktin keskellä elävää lasta tulee kokemaan jonkin mielenterveyshäiriön, joka vaatii lääketieteellistä tukea.
Uhrien valtava enemmistö ei saa hoitoa. Lisäksi se, onko hoitoa tarjolla vai ei, riippuu usein lahjoittajien tai kenttätyötä tekevissä järjestöissä työskentelevien ihmisten intresseistä. Avun saaminen on toisin sanoen sangen mielivaltaista, vaikka avuntarve sinänsä onkin hyvin tiedossa.
lehti 