Afrikassa on eniten naisyrittäjiä maailmassa

Kenialainen 35-vuotias Soi Cate Chelang on pioneeri: hän alkoi valmistaa huonekaluja kuormalavoista jo yli vuosikymmen sitten. Hänen tuotteensa ovat suosittuja ja hänen yrityksensä olisi valmis kasvamaan, mutta kasvua pidättelee muillekin afrikkalaisille naisyrittäjille tuttu este, pääoman puute. Naisen on huomattavasti vaikeampi saada lainaa pankista kuin miehen.

Chelangilla ei ole muodollista puusepän koulutusta, mutta puusepäntaito on kulkenut hänen suvussaan kauan. Chelangin oma taito on peräisin isoisän ja sedän kanssa harjoittelusta. Lisäoppia hän on hakenut netin online-luennoista.

– Minun suunnittelemani tuolit erottuvat, sillä yhdistelen monia erilaisia elementtejä. Ei ole kyse vain puutavaran muuttamisesta istuimeksi. Käytän värikkäitä kankaita, ja naisasiakkaat nauttivat kankaista, jotka valaisevat heidän kotejaan. Teen kuormalavoista myös lasten huonekaluja, joissa käytän suosittuja sarjakuvahahmoja, Chelang kertoo.

Hän myy kolmenistuttavia kuormalavasohvia designista ja materiaalista riippuen 90–270 eurolla. Asiakkaat löytävät hänen tuotteensa sosiaalisen median sivustoilta, joilla hän markkinoi niitä nimellä Soi Pallet Designs.

Tuoleja vain yksittäistilauksina

Olosuhteiden pakosta yritys toimii hänen kodissaan Kisumu Cityssä, noin 350 kilometrin päässä Kenian pääkaupungista Nairobista.

Soi Cate Chelangia huolettaa, että hän menettää tilaisuutensa ansaita kunnolla ainutlaatuisilla huonekaluillaan.

Ilman vakuuksia pankit eivät anna hänelle lainaa, joten hän tekee istuimia yksittäisten tilausten mukaan. Asiakkaan täytyy etukäteen maksaa 30–50 prosenttia hinnasta, jotta Chelang pystyy hankkimaan materiaalit ja korvaamaan osan työvoimakustannuksistaan.

– Minulla ei ole varaa pystyttää kunnollista työpajaa ja näyttelytilaa. Työskentelen kolmen puusepän kanssa. Maksan heille päivittäin. Pystymme ottamaan vastaan vain yhden tilauksen kerrallaan, sillä minulla ei ole varaa palkata lisää puuseppiä, Chelang selittää.

– Aloin suunnitella, valmistaa ja markkinoida kuormalavaistuimiani 25-vuotiaana. Kymmenen vuotta myöhemmin kamppailen edelleen samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa kuin aloittaessani. Monesti olen ollut vähällä hylätä unelmani ja etsiä työpaikan.

Pääoman puute ongelma

Hänen vaikeutensa laajentaa yritystään ovat tuttuja monille naisille. Mastercardin vuoden 2017 naisyrittäjäindeksin mukaan etenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa pääoman puute on naisyrittäjien keskeisiä haasteita.

Näin siitä huolimatta, että Global Entrepreneurship Monitor -raportti vuosilta 2017–2018 osoitti, että juuri Saharan eteläpuoleinen Afrikka oli ainoa alue, jossa naiset muodostivat enemmistön itsetyöllistyneistä.

Mastercardin indeksi puolestaan kertoo, että Ugandassa ja Botswanassa on prosentuaalisesti eniten naisyrittäjiä maailmassa. Kenia, Ghana, Nigeria ja Sambia painivat samassa sarjassa.

GEM-raportin mukaan Afrikassa onkin maailmanlaajuisesti myönteisimmät asenteet yrittäjyyteen: 76 prosenttia työikäisistä aikuisista piti yrittäjyyttä hyvänä uravalintana ja 75 prosenttia lisäksi uskoi, että heidän yhteiskunnassaan yrittäjiä ihaillaan.

Soi Cate Chelang, itseoppinut kuormalavatuolien suunnittelija ja puuseppä työn touhussa. Kuva: IPS/Miriam Gathigah

Viimeisen vuosikymmenen aikana yrittäjiksi ryhtyvien naisten lukumäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Itsetyöllistyneet tai pienyrittäjinä toimivat naiset kuitenkin lopettavat yrityksensä miehiä todennäköisemmin.

Afrikassa on kyllä eniten maailmassa naisten johtamia startup-yrityksiä, mutta naisten johtamia vakiintuneita yrityksiä on paljon vähemmän.

Afrikan kehityspankki AfDB on havahtunut naisyrittäjien kohtaamiin esteisiin ja se on ryhtynyt toimiin kaventaakseen mies- ja naisyrittäjien välillä aukeavaa rahoitusrailoa, joka arvioidaan peräti 38 miljardin euron levyiseksi.

Yhdessä African Guarantee Fund -rahaston kanssa ja afrikkalaisten valtionpäiden siunauksella AfDB lanseerasi vuonna 2016 AFAWA-ohjelman helpottamaan naisten omistamien ja johtamien yritysten lainansaatia.

Englanninkielinen versio