Penzan kaupunki sijaitsee 640 kilometriä Moskovasta kaakkoon, ja siellä on jo 9 kuukauden ajan käyty oikeutta seitsemää ”Verkosto”-nimisen väitetyn järjestön väitettyä jäsentä vastaan. Lisäksi kahta väitettyä jäsentä syytetään Pietarissa.
”Verkosto” on Venäjällä julistettu terroristijärjestöksi, mutta edes syyttäjä ei osaa sanoa, kenen jäsenistä oli tarkoitus iskeä, koska ja mitä vastaan. Monet syytetyistä eivät tunne toisiaan. Tuomiot on tarkoitus julistaa maanantaina 10. helmikuuta. Johtajaksi väitetylle Dmitri Ptšelnitseville syyttäjä vaatii 18 vuoden vankeustuomiota, muut halutaan vangita 6–16 vuodeksi.
Syytetyt otettiin kiinni lokakuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana. Yhtä lukuunottamatta kaikki tunnustivat syytteet heti pidätyksen jälkeen, mutta myöhemmin tunnustukset peruutettiin ja viranomaisia syytettiin kidutuksesta.
Syytettyjen mukaan tunnustukset on saatu kiduttamalla.
Useampi epäilty on paennut Venäjältä. Suomesta turvapaikan saanut Ilja Kapustin kertoi kidutetuksi joutumisesta Iltalehdelle kaksi vuotta sitten.
Oikeudenkäynnin aikana on kuultu editoituja salakuunteluäänitteitä ja anonyymejä todistajia, joista neljä väittää olleensa vangittujen sellikavereita ja yksi paljastui tunnetuksi uusnatsiksi. Pietarin oikeudenkäynnissä edes pöytäkirja ei vastaa sen nauhoitusta.
Kukaan syytetyistä ei tunnu uskovan mahdollisuuksiinsa, mutta tunnustaneita on vain kaksi. Pietarilainen Igor Šiškin suostui Suomen kirjallista menettelyä muistuttavaan pikatuomioon, hän sai 3,5 vuotta vankilaa. Juli Bojaršinov oli valmis todistamaan itseään mutta ei muita vastaan, minkä vuoksi pikamenettelyä ei suotu.
”Verkoston” tapaus on ollut ihmisoikeusaktivisteille vaikea. Kesäkuussa protestikampanja vapautti nopeasti Moskovassa vangitun tunnetun toimittajan Ivan Golunovin.
Moni Moskovan kesän vaalivilpin vastaisista protesteista vangittu on myös saatu vapaaksi, esimerkiksi libertaristivloggaaja Jegor Žukov sai tukikampanjan ansiosta vain ehdonalaisen tuomion.
Mutta Penzassa kidutus tuli julki vasta kolme kuukautta ensimmäisten kiinniottojen jälkeen, ja siellä syytetyt ovat tuntemattomia pikkukaupungin asukkaita. Kaikki he ovat ainakin joskus olleet vallankumousta odottavia radikaaleja anarkisteja tai antifasisteja, tosin esimerkiksi Šiškin luopui aatteesta ja aktivismista vuosia ennen vangitsemista.
Lähtökohtiin nähden ”Verkoston” tapaus on saanut kohtuullisesti julkisuutta Venäjällä, esimerkiksi opposition suosima Novaja Gazeta on uutisoinut oikeudenkäynnistä jatkuvasti.
Julkisuuden ja kampanjan ansiosta kidutus saatiin lopetettua, mutta se on toistaiseksi puolustajien ainoa saavutus. ”Verkoston” syytettyjä tuskin vapautetaan, koska tällöin jotain turvallisuuspalvelu FSB:n työntekijää pitäisi syyttää tekaistusta jutusta.
Kidutukseen syyllistyneitä poliiseja tuomitaan Venäjällä melko usein, mutta viime vuosilta on tiedossa vain yksi tapaus, jossa FSB:n edustaja on pantu kidutuksesta vankilaan.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.
uutiskirje 
