Venäjän ja Ukrainan presidentit Dmitri Medvedev ja Viktor Janukovitš sopivat keskiviikkona Harkovassa, että Venäjän laivastotukikohdan vuokra-aikaa Sevastopolissa jatketaan 25 vuodella.
Jatkoaika lasketaan nykyisen sopimuksen päättymisestä vuonna 2017. Sopimukseen sisältyy lisäksi optio viidestä lisävuodesta, jonka toteutuessa oltaisiin vuodessa 2047.
Ukraina puolestaan saa sopimuksella 30 prosentin alennuksen Venäjältä ostamastaan maakaasusta. Viime vuonna tehdyn kymmenvuotisen sopimuksen mukaan hinta on 330 dollaria tuhannelta kuutiometriltä, josta se nyt siis putoaa 230 dollariin.
Medvedevin ja Janukovitšin tapaaminen oli jo viides sen jälkeen kun Janukovitš helmikuussa aloitti virkakautensa. Muutos on melkoinen verrattuna Janukovitšin edeltäjään Viktor Juštšenkoon, jota Medvedev ei loppuaikoina suostunut tapaamaan lainkaan.
Presidenttien tapaamispaikka Harkova sijaitsee Ukrainan itäosassa, jossa väestö on enimmäkseen venäjänkielistä.
Sopimus on merkittävä ulkopoliittinen voitto Venäjälle, joten monet näkevät siinä todisteen Janukovitšin venäläismielisyydestä. Vuoden 2004 oranssikumouksesta viisastuneena Venäjän johto varoi visusti kehumasta Janukovitšia Ukrainan viime talven presidentinvaalikampanjan aikana.
Esikoisoikeudet kaasutilkasta?
Ukrainan oppositio, kuten Janukovitšille talvella hävinnyt entinen pääministeri Julija Timošenko, pitää Sevastopol-sopimusta petoksena Ukrainan kansallista suvereniteettia kohtaan. Entisen ulkoministerin Arseni Jatsenjukin mukaan presidentillä ei edes ole valtuuksia tällaiseen sopimukseen.
Sevastopolilla on huomattava symbolinen merkitys. Kaupunki on ollut Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta jo tsaarinvallan ajasta, vuodesta 1783 lähtien.
Vuonna 1954 Nikita Hruštšov siirsi Sevastopolin yhdessä koko Krimin niemimaan kanssa Venäjältä Ukrainalle. Siirto ei ehkä tuntunut merkittävältä molempien kuuluessa Neuvostoliittoon, mutta Ukrainan itsenäistyttyä siitä tuli kitkerän kiistan aihe.
Pitkän väännön jälkeen vuokrasopimus tukikohdasta tehtiin 20 vuodeksi vuonna 1997. Esimerkiksi Juštšenko teki selväksi, ettei hän halua sopimuksen jatkuvan vuoden 2017 jälkeen.
Vuoden 2017 lähestyminen onkin puskenut kylmää hikeä monen asiantuntijan otsalle, koska siinä on nähty ainekset todella vaikeasti soviteltavaan konfliktiin, jonka rinnalla Venäjän ja Georgian kiistat ovat pikkujuttu.
Ukraina saa tehtyä budjetin
Kaiken symboliikan rinnalla sopimuksen käytännön arvoa Venäjälle on vaikea mitata. Mustanmeren laivastolle on nyt taattu satama pitkäksi aikaa, mutta itse laivasto on hyvää vauhtia ruostumassa. Venäläisessä lehdistössä on arvioitu, että muutaman vuoden sisällä yli puolet Mustanmeren laivaston aluksista on palveluskelvottomia.
Ukrainalle sopimuksen tuoma säästö tulee talouskriisin oloissa tuiki tarpeeseen. Sen lasketaan antavan maalle 40 miljardin dollarin (30 miljardin euron) säästöt kymmenen vuoden aikana.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Ukrainaa leikkaamaan tukiaiset kotitalouksien kaasulta, jotta maan budjetti saataisiin tasapainoon. Vaatimuksen tehostamiseksi IMF viime vuoden lopulla jäädytti seuraavan, 16,4 miljardin dollarin lainaerän maksatuksen.
Rahan hankkimiseksi Janukovitš harkitsi, että osa Ukrainan kaasuputkiverkostosta myytäisiin Venäjälle. Nyt tätä ei tarvinne tehdä, kun Sevastopol-alennuksella saadaan tämän vuoden budjetti vihdoin tehtyä ja IMF:n laina maksuun.
Venäjä on tähän saakka maksanut Sevastopolista 100 miljoonan dollarin vuosivuokraa. Uuden sopimuksen vaikutuksesta vuokraan ei ole toistaiseksi tietoa.
Venäjä ratifioinee pikavauhtia
Lähes joka vuodenvaihteessa Venäjä on katkaissut kaasun Ukrainalta maksuista syntyneen riidan takia. Sen takia on paleltu myös Länsi-Euroopassa, koska suuri osa Venäjän kaasusta tulee Ukrainan putkien kautta.
Ehkä tuore sopimus ei vie tätä show’ta kokonaan historiaan, mutta ainakin sen todennäköisyys vähenee huomattavasti.
Suurin osa Krimin asukkaista on venäjänkielistä ja -mielistä. Heille sopimus on tervetullut, koska se takaa Venäjän läsnäolon jatkumisen.
Venäjän duuma ottaa sopimuksen ratifioitavaksi jo ensi tiistaina.
Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman vastustajat näkevät sopimuksessa todisteen siitä, ettei Obama pysty patoamaan Venäjän etupiirin leviämistä.
Juštšenko halusi Ukrainan Naton jäseneksi, Janukovitš ei. Juštšenko sai tässä pyrkimyksessä vahvaa tukea presidentti George W. Bushilta, mutta Obama on pitänyt tärkeämpänä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden parantamista.
uutiskirje 