Myös SOSTE selvitti
Demos Helsingin lisäksi myös Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE on selvittänyt hyvinvointitalouden hyötyjä. SOSTE julkaisi hyvinvointitaloutta käsittelevän selvityksen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä. Selvitys listasi kolme syytä miksi hyvinvointitalous tulisi huomioida päätöksenteossa.
1. Se lisää ymmärrystämme siitä, kuinka erityyppiset investoinnit hyvinvointiin lisäävät tuottavuutta ja talouskasvua ja julkisten palvelujen kustannustehokkuutta.
2. Se korostaa poliittisten päätösten arvioimista suhteutettuna ihmisten hyvinvointiin.
3. Se lisää hyvinvointisektorin mahdollisuuksia hyötyä ja hyödyttää talouden muita osa-alueita.
Bruttokansantuotteen kasvu ei kerro kaikkea kansakunnan hyvinvoinnista. Eikä iänikuinen varallisuuden kerryttäminen ole pitkällä aikavälillä edes kestävää. Sen sijaan on kysyttävä: Mikä on talousjärjestelmän tavoite ja mikä on yhteiskunnan kannalta tärkeää?
Näin pohtii, ajatushautomo Demos Helsingin vanhempi konsultti Leena Alanko, joka on yksi tammikuussa julkaistun hyvinvointitaloutta käsittelevän raportin toimittajista.
Hyvinvointitalous ei ole yksityiskohtaisesti määritelty malli, vaan lähestymistapa ja näkökulma, joka painottaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyttä pelkän talouskasvun sijaan. Siksi hyvinvointitalouden pitäisi Alangon mukaan olla osa kaikkea päätöksentekoa ja julkisten palveluiden suunnittelua.
– Talouspolitiikkaa ja hyvinvointipolitiikkaa pitäisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Investoimalla ihmisten hyvinvointiin luodaan pohja myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle taloudelle. Esimerkiksi työelämäpalvelut pitäisi nivoa yhteen mielenterveyspalvelujen kanssa. Silloin työttömille olisi helpompi räätälöidä yksilöllisempiä ratkaisuja, Alanko sanoo.
Mielenterveyspalvelujen kehittämisen lisäksi hyvinvointitalous painottaa elinikäistä oppimista, jonka uskotaan lisäävän sosiaalista liikkuvuutta. Työntekijöiden koulutustili on yksi esimerkki oppimista edistävästä hyvinvointitalous tyyppisestä uudistuksesta. Se tarjoaa kaikille työntekijöille mahdollisuuden lisäkoulutukseen, työnantajasta riippumatta. Koulutustilejä käytetään jo nyt rakennusalalla Ranskassa.
– Ranskassa koulutustilin käyttö on lähtenyt toiveikkaasti käyntiin. Erityisen positiivista on, että koulutustiliä ovat käyttäneet myös matalasti koulutetut työtä etsivät, Alanko sanoo.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Viime vuosina moni näkyvä poliitikko on havahtunut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen uhkakuviin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen demokraattipuolueen johtava presidenttiehdokas Bernie Sanders on painottanut kampanjassaan ilmaisen terveydenhuollon ja korkeakoulutuksen merkitystä.
Lisäksi Suomi sai EU-puheenjohtajakauden aikana hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät hyväksyttyä EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa. Puhetta johtivat silloin ministerit Timo Harakka (sd) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas).
Alanko iloitsee siitä, että päättäjät huomioivat hyvinvointitalouden eri osa-alueita entistä enemmän, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, ettei aikaa ole hukattavaksi.
– Siirtymä hyvinvointitalouteen on akuutti asia, koska digitalisaatio, yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja ilmastonmuutos aiheuttavat ongelmia jo nyt. Euroopan on keksittävä uudelleen, se oma juttunsa, jolla erotumme esimerkiksi Kiinasta tai Trumpin Yhdysvalloista, Alanko toteaa.
Myös yritykset hyötyisivät
Vaikka paine mitata hyvinvointia kestävän kehityksen näkökulmasta lisääntyisi, tulee bruttokansantuotteen kasvu todennäköisesti säilymään talouden yhtenä mittarina. Alangon mukaan kyse ei kuitenkaan ole jommastakummasta, vaan siitä, että tuodaan uusia mittareita ja näkökulmia vanhojen rinnalle. Tähän tarvitaan kuitenkin kaikkien yhteistä panosta.
– Myös yritysten tulisi pohtia hyvinvointitalouden etuja. Esimerkiksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tutkimukset osoittavat yhteyden hyvinvointi-investointien ja positiivisen talouskehityksen välillä. Kukaan ei siis menetä mitään siksi, että kehitämme taloutta kestävämpään suuntaan, summaa Leena Alanko Demos Helsingistä.
Myös SOSTE selvitti
Demos Helsingin lisäksi myös Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE on selvittänyt hyvinvointitalouden hyötyjä. SOSTE julkaisi hyvinvointitaloutta käsittelevän selvityksen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä. Selvitys listasi kolme syytä miksi hyvinvointitalous tulisi huomioida päätöksenteossa.
1. Se lisää ymmärrystämme siitä, kuinka erityyppiset investoinnit hyvinvointiin lisäävät tuottavuutta ja talouskasvua ja julkisten palvelujen kustannustehokkuutta.
2. Se korostaa poliittisten päätösten arvioimista suhteutettuna ihmisten hyvinvointiin.
3. Se lisää hyvinvointisektorin mahdollisuuksia hyötyä ja hyödyttää talouden muita osa-alueita.
lehti 