Kiinasta leviämään lähtenyt koronavirus iskee myös Suomeen talouteen. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnair on jo ilmoittanut koko henkilöstönsä lomauttamisesta, kun matkustajien määrä on vähentynyt.
OP-pankki puolestaan ehti jo päivittää talousennustettaan Suomen osalta. Pankki piti mahdollisena Suomen ajautumista taantumaan koronaviruksen aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi.
Koronaviruksen vaikutuksista huolimatta ei nyt kannata lähteä elvyttämään, sanoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Hän kuvailee koronaviruksen talousvaikutuksia tällä hetkellä tarjontahäiriönä, johon olisi vaikea vastata elvytyksellä.
”Tämähän on kaikki vielä hämärän peitossa”
– En pidä elvytystä tarkoituksenmukaisena toimena ellei sitä kohdenneta jollekin alalle, hän sanoo KU:lle.
– En näe akuuttia roolia elvytykselle, vaikka koronan vaikutukset äityisivät isommiksi. Rahoitustuki yrityksille saattaisi tulle kyseeseen, jos tarjontahäiriö pitkittyy.
Sen sijaan Lainà katsoo, että hallituksen tulisi tarkastella asettamiaan talous- ja työllisyystavoitteita uudelleen. Hallitus on tunnetusti luvannut, että se tekee viimeistään ensi syksynä päätökset 30 000 työpaikan luomisesta. Koko hallituskaudella uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 60 000 ja työllisyysasteen nousta 75 prosenttiin.
– Etenkin kun on kyse väliaikaisesta talouden tarjontahäiriöstä, näitä tavoitteita pitäisi tarkastella.
Teknisesti hallitus voisi vain siirtää työllisyystavoitteita muutamalla vuodella. Mutta Lainà naurahtaa, että silloin hallitus tekisi päätöksiä, joihin se ei enää itse voi vaikuttaa.
– Hallituksella ei enää olisi sananvaltaa niihin, kun sen toimikausi ehtisi päättyä.
Täysin ainutlaatuista siirtäminen ei olisi. Lainà huomauttaa, että Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus asetti tavoitteeksi, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2021. Tämä siitä huolimatta, että hallituksen toimikausi päättyi jo vuonna 2019.
Elvytys menisi hukkaan
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo sanoo, että Lainàn kanssa on helppo olla samaa mieltä. Tällä hetkellä tarvetta elvytykselle ei ole.
– Työllisyys on kehittynyt viime päiviin asti hyvin, joten elvytys menisi hukkaan, Saramo sanoo KU:lle.
Mutta mahdollisen taantuman tullessa, tilanne Saramon mukaan muuttuu. Etenkin siinä tilanteessa, jos taantuma uhkaisi pitkittyä.
– Tämähän on kaikki vielä hämärän peitossa, hän lisää.
Taantuman varalle hallitusohjelmassa on kirjaus, joka mahdollistaa talouselvytyksen nopeastikin.
– Se antaa meille tilaisuuden seurata tilannetta ja toimia siinä vaiheessa, kun kannattaa.
Historiallinen ohjelmakirjaus
Mahdollisessa taantumatilanteessa työllisyyspolitiikalle on entistä suurempi tarve, mutta samalla sen luonne muuttuu.
– Jos töitä ei ole, on oikeistonkin täysin hyödytöntä miettiä, miten pakotetaan ihmisiä töihin, joita ei ole, Saramo kuvailee.
– Siinä tilanteessa (taantumassa) tarvitsemme juuri elvyttäviä keinoja.
Saramo kummastelee, että hallituksen on syytetty jättäneen varautumatta koronavirukseen.
– Meidän (elvytys)kirjauksellamme, joka on historiallinen, on varauduttu juuri tähän tai johonkin muuhun. Selvää on, että ennemmin tai myöhemmin taloudessa tulee jokin shokki. Tai ainakin tässä nykyisessä talousjärjestyksessä.
Mutta Saramo painottaa, että kaikki elvytyspuheet ovat vielä ennenaikaisia.
– Eihän kukaan osaa sanoa, mihin tämä vielä johtaa.
uutiskirje 