Gazassa saatiin kolmessa viikossa aikaan suuri tuho
Hamas-johtaja Ismail Haniya summasi 22 päivää kestäneen Gazan sodan tv-puheessaan seuraavasti: ”Jumala on suonut meille suuren voiton, ei yhdelle ryhmälle, puolueelle tai alueelle, vaan koko kansallemme”.
Tuskin mikään voisi olla kauempana todellisuudesta. Koko Palestiinan kansalle sota ei tuonut mitään muuta kuin kärsimystä. Jos joku voitti edes jotain, se oli yksi puolue, Hamas, jonka asema vahvistui muiden palestiinalaisryhmien kustannuksella.
Myös Israelin pääministerin Ehud Olmertin mukaan sota päättyi voittoon: Israel saattoi lopettaa sotatoimet, koska se oli saavuttanut tavoitteensa.
Tavoitteiden saavuttamisesta on vaikea sanoa mitään, koska ne ovat jääneet edelleen yhtä epäselviksi kuin sodan alkaessakin. Jos päämääränä oli ”turvallisuustilanteen pysyvä muuttaminen eteläisessä Israelissa”, tavoitteet eivät toteutuneet. Pikemminkin koko Israelin turvallisuustilanne muuttui pitkällä tähtäimellä huonommaksi.
Israel jyrää,
Eurooppa maksaa
Israelin sodankäynti noudatti kaavaa, joka on tullut tutuksi viimeksi Libanonissa 2006. Se näytti tarkoituksella aiheuttavan tuhoa niin paljon kuin mahdollista, sekä inhimillistä että aineellista.
Libanon oli tuolloin juuri alkanut toipua edellisistä sodista. Infrastruktuuri ja talot oli saatu korjattua, talous nousussa. Beirut, ”Lähi-idän Pariisi” alkoi jälleen olla nimensä veroinen.
Syksyllä 2006 kaikki oli taas toisin. Libanonin edustajat kiersivät maailmalla hattu kourassa pyytämässä apua jälleenrakentamiseen.
Gaza on Libanoniin verrattuna surkea loukko. Mutta on sinnekin vuosien saatossa toimitettu ulkomaista rahaa, jolla on rakennettu klinikoita, vesijohtoja ja kouluja.
Sen, mitä oli vuosikymmeniä rakennettu, Israelin tehoaseet jyräsivät murusiksi kolmessa viikossa. Nyt ne pitäisi rakentaa takaisin.
Jälleenrakennusta vaikeuttavat monet esteet, mutta kun siihen päästään, katseet kääntyvät jälleen tuttuun suuntaan. Arabimaat sekä Euroopan unioni ovat ne tahot, joilta pääosa jälleenrakennusrahasta tullaan keräämään.
Kysymys on
miljardeista
Kun aseet ovat olleet muutaman päivän vaiti, on ensimmäisiä arvioita tuhon laajuudesta päästy tekemään.
Palestiinan tilastoviraston alustavan arvion mukaan Gaza on kärsinyt aineellisia tuhoja 1,9 miljardin dollarin (1,45 miljardin euron) edestä.
YK:n humanitaaristen asioiden apulaispääsihteeri John Holmes pitää arvionsa summittaisempana. Hän sanoi New Yorkissa, että välittömän avun tarve on satoja miljoonia dollareita ja koko jälleenrakentamiseen tarvitaan miljardeja.
Jos sota oli vaalikampanjaa Israelin helmikuisiin vaaleihin, olivat kampanjakulut korkeat. Mutta eiväthän ne lankea israelilaisten poliitikkojen itsensä maksettaviksi.
Saudi-Arabia on jo luvannut miljardi dollaria Gazan jälleenrakentamiseen. Tässä vaiheessa tosin lupaukset tapaavat olla suurempia kuin liikkeelle todella lähtevä raha.
Ilman vettä
ja asuntoa
Alustavan arvion mukaan sodassa tuhoutui kokonaan 4 100 asuntoa. 17 000 asuntoa vaurioitui niin, että ne saatetaan vielä pystyä korjaamaan.
Vaurioita on saanut myös 1 500 tehdasta ja työpajaa, 20 moskeijaa, 31 poliisiasemaa ja kymmenen vesi- tai viemärilinjaa.
YK:n mukaan 50 sen ylläpitämää kohdetta tuhoutui ja lisäksi 21 klinikkaa tai sairaalaa.
Tämä kaikki paikassa, jonka asukkaista 70 prosenttia on taustaltaan pakolaisia. Gazan 1,5 miljoonasta asukkaasta miljoona sai ulkomaista ruoka-apua jo ennen sotaa Israelin 18 kuukautta jatkuneen saarron aikana.
Ensimmäisenä sodan tuhoja korjaamaan lähtee YK:n hätäapujärjestö UNRWA. Aluksi sen pitää toimittaa ruokaa ja lääkkeitä, sitten korjata tärkeimmät sähkö-, vesi- ja viemärilinjat.
Gazassa on nyt 400 000 ihmistä ilman puhdasta vettä. 120 000 on ilman asuntoa. Jätevesien tulviminen kaduille aiheuttaa kulkutautien uhan. Räjähtämättömät ammukset uhkaavat raivaajia.
Sodassa myös kuoli ihmisiä. Israelilaisia kuoli 13, joista siviilejä kolme. Palestiinalaisia kuoli lähes 1 400, joista kolmannes lapsia. 5 500 sai vammoja, monet hyvin pahoja.
Ihmisten vuoksi ulkomaailman täytyy jälleen auttaa, rakentaa se mikä on rikottu. Israel ei maksa mitään, ja palestiinalaisilla ei ole rahaa.
Israel haluaa
valvoa avustuksia
Avustaminen ja jälleenrakennus on nyt kuitenkin poikkeuksellisen hankalaa muutenkin kuin tuhojen laajuuden vuoksi.
Libanonin sodan jälkeen Hizbollah pääsi osallistumaan mm. Iranin kustantamaan jälleenrakennukseen, mikä lisäsi järjestön suosiota. Nyt Israel on ilmoittanut vaativansa takeet siitä, ettei apu millään tavoin hyödytä Hamasia.
Israel on myös ilmoittanut toteuttavansa periaatettaan hyvin kirjaimellisesti. Se vaatii YK-järjestöiltä erittelyn ”projekti projektilta” ja ”dollari dollarilta”. Läpi ei saa päästää mitään materiaalia, jota voitaisiin käyttää aseisiin. Jälleenrakennusurakat on annettava paikallisille yrittäjille, joilla ei ole kytköksiä Hamasiin.
Käytännössä tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mutta se antaa Israelille mahdollisuuden kiristää ja hidastaa jälleenrakennusta.
Israel valvoo kaikkia rajanylityspaikkoja. Se on tuhonnut suuren osan Egyptin rajalla sijainneista arviolta 1 100:sta tunnelista, joista saarron aikana salakuljetettiin paitsi aseita Hamasille, myös ruokaa, lääkkeitä ja kaikkia mahdollisia tarvikkeita.
Saarron aikana Israel esti mm. sementin, teräksen ja käteisen rahan viemisen Gazaan, koska niitä voitiin käyttää Hamasin bunkkerien rakentamiseen, rakettien valmistamiseen ja hamasilaisten palkkojen maksamiseen.
Jos Israel pitää samasta listasta kiinni, on jälleenrakentaminen aika vaikeaa. Israel on nyt lupaillut, että se voi laajentaa sallittujen materiaalien listaa.
Koska lähes koko ns. kansainvälinen yhteisö – EU mukaan lukien – boikotoi Hamasia, on kaikki apu kierrätettävä muuta kautta. Ulkomaailma haluaisi, että Mahmud Abbasin palestiinalaishallinto pääsisi takaisin Gazaan sitä jakamaan. Se kuitenkin heikentäisi entisestään palestiinalaishallinnon ja Fatahin asemaa, koska se näyttäisi Israelin panssarien katveessa saapumiselta.
uutiskirje 