Akava pitää sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittämistä välttämättömänä, sillä hajaantuneet työehtosopimusneuvottelut paikallisen sopimisen ongelmineen ja rajariitoineen kuormittavat sekä järjestöjä että yhteiskuntaa. Enää ei voida puhua edes liittokierroksesta, vaan työehtosopimusneuvotteluja on käynnissä koko ajan.
Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle arvioi, että työrauhaongelmat uhkaavat lisääntyä jatkossa muun muassa hajaantuneiden sopimusneuvottelujen takia:
– Työmarkkinaratkaisujen koordinaatiota tarvitaan, mutta keskustelua uuden mallin sisällöstä ei ole päästy edes aloittamaan.
Helteen mielestä työrauhaselkkausten syynä ovat yhä useammin paikalliset kiistat tai se, että työnantaja rikkoo sopimuksia tai lakia. Akava vaatiikin työmarkkinajärjestöille oikeutta ajaa kannetta yhteisesti jäsentensä puolesta. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista ja kilpailuvääristymiä. Samalla paine spontaaneihin mielenilmauksiin vähenisi.
– Kun liitto ajaa jäsenensä asiaa, yksittäinen työntekijä ei leimaudu hankalaksi. Hän ei myöskään joudu kärsimään tuomioistuinmenettelyn haittoja, kuten suurta kuluriskiä, joka voi olla moninkertainen saatavaan hyötyyn nähden.
Lakko-oikeutta ei saa rajoittaa
Akava on valmis tarkastelemaan sovittelu- ja neuvotteluprosesseja, sillä sekä liittotason että sovittelijan luona käytävissä neuvotteluissa on kehittämisen varaa.
– Voimme keskustella hyvityssakoistakin, mutta vain osana kokonaisuutta, jossa ovat mukana kaikki työrauhaongelmiin johtavat seikat.
Akava ei hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista, ei myöskään avainryhmiltä.
– Avainryhmien määritteleminen olisi mahdotonta ja lisäksi kaikilla on oltava oikeus puolustaa työhön liittyviä oikeuksiaan viime kädessä työtaistelutoimin. Suojelutyö ja muu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen ratkeaa parhaiten sopimusalakohtaisesti, ei valtakunnansovittelijan toimistossa.
Työrauhaongelmia syntyy nyt erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa. Yksityisen ja julkisen sektorin väliset erot työehtosopimuksissa, työehdoissa ja järjestäytymisessä synnyttävät kitkaa kuntien ulkoistaessa toimintojaan.
– Ongelmana on suunnitelmallisuuden puute. Mahdollisia työehto-ongelmia pitää ennakoida paremmin, jo ennen ulkoistamispäätösten tekemistä. Kiistat vaikuttavat kuitenkin ennen pitkää palveluiden toimivuuteen.
Rajariitoihin pelisäännöt
Järjestöjen väliset rajakiistat aiheuttavat Akavan mukaan ongelmia. Muuttuva toimiala- ja henkilöstörakenne lisää paineita sopimusjärjestelmän muutoksille ja työehtosopimusten soveltamisalat saattavat olla päällekkäisiä. Näihin tilanteisiin tarvitaan kipeästi pelisääntöjä, joihin sekä keskusjärjestöjen että liittojen on sitouduttava.
– Keskusjärjestöjen konsiliaatiomenettely on hyvä väline rajariitojen ennakointiin ja ratkomiseen. Järjestelmä kuitenkin ontuu, koska STTK liittoineen ei ole siinä mukana.
Sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittämistä arvioi parhaillaan kaksikantainen työryhmä, jonka työn pitää valmistua alkukesällä. Työryhmässä ovat mukana kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Ryhmän puheenjohtajana on Eeva-Liisa Inkeroinen EK:sta, Minna Helle edustaa Akavaa.
Helle pitää mahdollisena, että työryhmä saa aikaan yksimielisen ehdotuksen, mikäli eri osapuolten intressit saadaan tasapainoon.
uutiskirje 
