Satunnaisia pätkätöitä tehneeltä evätään toimeentulotuki sen vuoksi, että hän asuu 69-vuotiaan äitinsä luona. Jos vanha äiti olisi asunut toimeentulotukea hakeneen luona, päätös olisi ollut toinen.
Sosiaaliturvan monimutkaisuus jättää monet kansalaiset osattomiksi. Viranomainen päättää, mitä lakia hän kulloinkin soveltaa. Varsin usein kansalainen ei osaa selittää tilannettaan oikein. Tuen tai avun hakemista ei helpota, jos viranomainen puhuu byrokratian kieltä ja tyytyy saamaansa tietoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkistama raportti Pääseekö asiakas oikeuksiinsa kertoo karua tarinaa. Raportin mukaan viranomaistenkin toimia ohjaavat nykyään taloudellisuus ja tuottavuus, eivät laki tai oikeudenmukaisuus.
Pulmaa lisää vielä, ettei lakia edes tunneta. Monessa kunnassa toimintakulttuurit ovat sellaiset, ettei asiakkaan oikeusturvasta piitata.
Lautakunnat eivät tunne lakia
Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen kertoo raportissa, kuinka vaikeaksi oikaisun ja kantelun tekeminen on tehty.
Asiakkaat olettavat, että oikaisun hakeminen sosiaalihuollon päätökseen kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnasta takaisi kiistaan puolueettoman ratkaisun. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä päätöksen tehnyt sosiaalityöntekijä osallistuu kyseiseen kokoukseen. Yllättävän usein ratkaisun tehnyttä toimistoa pyydetään alustavasti valmistelemaan asia käsittelyä varten.
Liukkonen huomauttaa, että valitusta käsittelevät poliittisin perustein valitut luottamusmiehet, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista lainopillista taustaa. Lisäksi samat ihmiset ovat olleet laatimassa soveltamisohjeita, joita sosiaalityöntekijä noudattaa. Heidän pitäisi siis tarvittaessa todeta, että he ovat laatineet lainvastaiset ohjeet. Silloin he välillisesti myöntäisivät syyllistyneensä virkavirheeseen.
Jos kyseessä olisi oikeustapaus, päätöksentekijät olisivat jäävejä.
Asiakkaan oikeus on monen mutkan takana. Liukkonen muistuttaa, että kantelun voittaminen on vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen vahingonkorvausta on haettava erikseen.
Kunnat kikkailevat toimeentulotuella
Toimeentulotukea myönnettiin viime vuonna 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asiantuntijoiden mukaan taantuma mittaa sosiaaliturvan kestävyyden.
Toimeentulotukeenkin sisältyy rakenteellisia ongelmia.
Vähävaraisen perheen tilannetta luulisi helpottavan, kun lapsilisät nousevat. Näin ei kuitenkaan käy, sillä toimeentulotuki laskee vastaavasti.
Toinen kummallisuus juontuu kuntien ja sairaanhoitopiirien käytännöistä. Vähävarainen voidaan vapauttaa hoitomaksusta. Harva kunta käyttää tätä maksuperustelaissa olevaa mahdollisuutta, vaan potilasta kehotetaan hakemaan rahat sosiaalitoimistosta. Näin potilasta juoksutetaan turhaan luukulta toiselle. Kunta hyötyy vain sen verran, että terveydenhuollon kustannuksia siirretään sosiaalitoimen kontolle.
Kuva: Tapio Tuuri
uutiskirje 
