Radiolähetinkuutti Rasmus kuoli kalastusrajoitusalueella olleeseen laittomaan kalanpyydykseen kesäkuun alussa. Kuutti hukkui kokoontaittuvaan, keveästä muoviverkosta valmistettuun katiskaan, joka ei ole norpalle turvallinen pyydystyyppi.
Rasmus-kuutti oli yksi kolmesta radiolähetinseurannassa olevasta kuutista. Norpalle turvallinen katiskamalli on perinteinen metalliverkkokatiska, jonka joustamattoman nielun leveys on enintään 15 senttimetriä.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Marja Niemen mukaan Rasmus oli tämän kevään ensimmäinen tietoon tullut kalanpyydykseen kuollut kuutti Saimaalla. Todellinen kuuttikuolleisuus selviää kuitenkin vasta viiden vuoden kuluttua, kun tämän kevään kuutit saavuttavat sukukypsyyden.
Kalanpyydykset ovat Niemen mukaan merkittävä vaara kuuteille, ja verkkojen ohella myös joustavaseinäiset katiskat tulisi nyt jättää varastoon kuuttien suojelemiseksi.
Yksikin laiton pyydys on liikaa
Radiolähetinkuutteja on kuollut kalanpyydyksiin tutkimusvuosina 2007, 2008 ja 2010.
– Yksikin laiton pyydys on liikaa, kuten nyt konkreettisesti on todettavissa, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Rajoituspinta-ala on kasvanut kiitettävästi, mutta Luukkosen mukaan nyt on huolehdittava siitä, että rajoitukset eivät ole vain paperilla.
– Valvontaan täytyy kiinnittää paljon enemmän huomiota, ja siihen pitää olla riittävästi resursseja. Lisäresurssit saimaannorpan suojeluun eivät saa vaarantaa tai vähentää muuta arvokasta luonnonsuojelutyötä, kuten sovittujen verkkorajoitusten korvaaminen tällä hetkellä valitettavasti tekee.
Neljän kilometrin päässä syntymäluodoltaan
Rasmus alkoi laajentaa elinympäristöään pari viikkoa sitten ja kuoli nyt neljän kilomerin päässä syntymäluodoltaan. Emoistaan vieroitetut kuutit liikkuvat laajalla alueella ja tutustuvat uteliaasti uuteen elinpiiriinsä.
Edelleen radioseurannassa ovat kuutit Vappu Joutenvedellä ja Ylermi Haukivedellä. Vappu on vielä syntymäpaikkansa lähellä emo yhä seuranaan. Ylermi sen sijaan on käynyt jo yli yhdentoista kilometrin päässä syntymäalueeltaan.
Tutkimuskuuttien avulla selvitetään miten kuutit liikkuvat ja selviytyvät ensimmäisinä itsenäisinä kuukausina.
Norppien elämää seurataan päivittäin koko kalastusrajoitusajan (15.4.–30.6.), ja seurantaa jatketaan niin kauan kuin patterit lähettimissä kestävät. Saimaannorppatutkimuksen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.