Hajanainen ammattiyhdistysliike on päättänyt marssia yhtenäisesti lakiehdotusta vastaan ja mukaan on ilmoittautunut kuusi ammattiliittoa.
”Mitterrand on lopullisesti haudattu”, julistivat ranskalaislehdet kun työministeri Eric Woerth oli keskiviikkona julkistanut hallituksen pitkään valmisteleman uuden eläkelain. Ranskassa on päässyt eläkkeelle 60-vuotiaana siitä lähtien kun vuonna 1981 vasemmiston yhteisohjelman ansiosta maahan valittiin toistaiseksi ainoa vasemmistopresidentti François Mitterrand.
Sosialisti Mitterrandin ensimmäisiä päätöksiä oli virallisen eläkeiän laskeminen 60 vuoteen. Lähes vallankumouksellinen päätös äänestettiin vasemmistoenemmistöisessä parlamentissa kevyesti läpi. Olihan 1980-luvulla myös talouskasvu huimassa nousussa ja työttömyysprosentti ennätysalhainen, joten eläkerahoituskin näytti järjestyvän.
Vasemmiston saavutus
Mitterrandin kuoleman jälkeen yksikään hallitus ei ole uskaltanut koskea eläkeikään, olihan se eräs vasemmistohallinnon tärkeimmistä päätöksistä. Eläkeikä kuului Euroopan alhaisimpiin.
Mutta uuden talouslaman iskiessä työttömyys kohosi kymmeneen prosenttiin ja köyhyys sekä leipäjonot ilmestyivät Ranskankin yhteiskuntaan. Toimeentulotukea joutui hakemaan yhä useampi talous, mutta sitä ei enää pystytty myöntämään kaikille. Asunnottomien kadulla nukkuvien miesten mutta myös naisten määrä kohosi näkyvästi.
Ranskaan asettuneet yritykset saneeraavat yhä melkein päivittäin tuhansia työntekijöitä, aina vanhimmasta päästä. Heistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, jotka odottavat eläkkeelle pääsyä 60-vuotiaana työttömyyskorvauksen tai sosiaaliturvan avulla.
Työttömien eläkekassamaksujen puuttuminen on pahentanut eläkekassan budjettivajetta ja se on nykyään 32 miljardin euron verran miinuksella.
Salainen lakiluonnos
François Fillonin johtama hallitus esitti tällä viikolla uuden lain.
Uuden eläkelain sisältöä oli pantattu kuukausikaupalla. Presidentti Nicolas Sarkozy on hallinnut Ranskaa jo kolme vuotta omalla särmikkäällä tavallaan. Sarkozyn tapana on ilmoittaa kuninkaalliseen tapaan, että presidentti on päättänyt ajaa läpi tiettyjä lakeja.
Valtavien mielenosoitusten jälkimainingeissa Sarkozy huomasi, että hän ei olekaan Aurinkokuninkaan suora jälkeläinen, vaan unkarilaisen maahanmuuttajataiteilijan pienikokoinen poika, joka muistuttaa Napoleoniakin vain hiukan. Niinpä hän joutui miettimään strategiansa uusiksi.
Eläkeiän nostaminen kuuluu tulenarkoihin lakimuutoksiin. Huonosti markkinoitu esitys tiesi heti valtavia liikennealan lakkoja, Ranskan valtion rautateillä (SNCF) on maan parhaat eläke-edut.
Siksi eläkeiän nostamisesta laitettiin ensin liikkeelle huhu, että uusi eläkeikä voisi olla 63 tai 62 vuotta tai ehkä enemmän. Yksikään toimittaja ei näyttänyt tietävän totuutta.
Kun ehdotus 62 vuodesta julkistettiin, se tuntui helpotukselta. ”Ei hullumpaa, saahan hallituskin tehdä joskus jotain älykästä”, kommentoi eräs ay-aktivisti Le Monde -lehden mukaan.
Le Parisien -lehden teettämän mielipidetutkimuksen mukaan 60 prosenttia ranskalaisista vastusti eläkelakiehdotusta, 52 prosenttia piti sitä epäoikeudenmukaisena ja tehottomana.
Naiset häviävät eniten
Laillinen eläkeikä nousee 62 vuoteen vuodesta 2018 alkaen. Täyden eläkkeen saa tuolloin 67-vuotiaana, nykyisin 65 vuotiaana.
Ranskalaisten elämä pidentyy tilastollisesti kolmella kuukaudella joka neljäs vuosi.
Eniten uudesta lakiehdotuksesta tulevat kärsimään naiset, joiden uraputkessa on aukkoja lasten synnyttämisen ja kotihoidon takia. Nykyään ainoastaan 30 prosenttia naisista on töissä täyteen eläkkeeseen oikeuttavaan 65 vuoden ikään saakka. Vuonna 2018 pitäisi jaksaa 67-vuotiaaksi saakka.
Uusi eläkejärjestelmä rahoitetaan mm. korotettavien tuloverojen, ylimääräisten eläkkeiden sekä pääomatulojen – etenkin osinkojen, myyntivoittojen ja osinko-optioiden – raskaammalla verotuksella, joka koskee myös pieniä pääomatuloja.
uutiskirje 