Se, mikä pätee runonlaulantaan, koskettaa myös kansanmusiikkia. Levyltä kuultuna se ei välttämättä luo samanlaista tunnelmaa kuin elävässä ympäristössä esitettynä.
Viikonloppuna Kuhmossa, Kostamuksessa ja Uhtualla vietetty Sommelon kansanmusiikkijuhla kolkutteli maantieteellisesti Kalevalan laulumaiden portteja, seutuja, joista Elias Lönnrot keräsi aineistonsa Kalevalaan ja Kantelettareen 1830-luvulla.
Kirosanat rukouksen vastikkeita
Sommelon kansanmusiikkijuhlilla raotettiin ovea alkuvoimaiselle kansanomaiselle sanaseppoilulle julkistamalla parhaat hävyttömät laulut. Voittajaksi selviytyi Jorma Moskamo, toiseksi laulukööri Kissapiiska ja kolmannen sijan jakoivat Cerub ja Vantaan sänkykamariorkesteri.
Kansakoulumme isä Uno Cygnaeus tuskin olisi hyväksynyt kyseisiä ralleja kaiken kansan kuultavaksi. Cygnaeuksen mielestä kansakoulun tehtävä oli tähdätä siveelliseen jalostukseen ja parannukseen opettamalla kasvattejaan vakavaan ja hellittämättömään työhön, itsehillintään lihan himojen yli ja näiden kautta itsehallintoon sekä itsekasvatukseen.
Petroskoilainen kansanrunouden tutkija Valentina Mironova totesi Hävyttömien laulujen seminaarissa, että vanhoja lauluja ei ole tallennettu Venäjän Karjalassa.
– Ne, jotka osaavat niitä laulaa, eivät halua laulaa niitä nauhalle. Lemmennostatusloitsuja ei voi kertoa vieraille ihmisille. 1800-luvulla sensuurin hoiti kirkko, 1900-luvulla kommunistinen hallinto. Venäläistä hävytöntä ajatelmaa kutsutaan sastushkaksi.
– Pöksyjä kun huuhtelin, sepalusta itkin. Onhan siinä kullan pamppu, kalahdellut joskus. Tämäntyylinen kansan terävä kieli on haluttu tylsistyttää, Mironova totesi.
Kapinahenki ei ole heikentynyt
SKS:n kansanrunousarkiston tutkija Senni Timosen mukaan hävyttömien laulujen miehinen kapinahenki ei ole heikentynyt, koska miehet alkavat olla alistetussa asemassa naisasianaisten valloittamassa yhteiskunnassa.
Musiikintutkija Vera Shvetsova muistutti, että kansankulttuuri ei tunne hävyttömiä lauluja. Erilaisilla loitsurunoilla ja -lauluilla oli tärkeä tehtävä eri elämäntilanteissa.
– Alkuperäisen merkityksen ulkopuolelle siirrettäessä ajatus muuttuu fraasiksi. Kirosanat voidaan tulkita rukouksen vastineeksi, Shvetsova totesi.
lehti 