Amnesty vaatii EU-maita katkaisemaan romaneihin kohdistuvan syrjinnän, köyhyyden ja ulkopuolisuuden kierteen.
Järjestön Romaneja kohdellaan kuin roskaa -kampanja näkyi muun muassa Helsingin katutempauksessa 8. heinäkuuta. Tempauksessa oli mahdollista allekirjoittaa vetoomus, jossa vaaditaan EU:lta toimia romanien syrjinnän lopettamiseksi.
Hanna Sirén ja Meri Mäkihannu tulivat allekirjoittamaan syrjinnän vastaisen vetoomuksen, koska pitivät asiaa tärkeänä.
– Tunnen sympatiaa siitä, miten romaneja kohdellaan. Halusin kirjoittaa vetoomuksen ehkä siksi, että tunsin sen olevan oikein, Mäkihannu kertoi.
Allekirjoitettujen nimet ja kuvat luovutetaan pääministeri Mari Kiviniemelle kansainvälisenä köyhyyden vastaisena päivänä 17. lokakuuta. Vetoomukseen voi osallistua myös pelkällä nimellään.
Kampanja jatkuu erilaisissa kesätapahtumissa ympäri Suomen. Se on osa Amnestyn maailmanlaajuista Kuuluu kaikille -kampanjaa, jolla halutaan puuttua köyhyyteen liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena
– Lähdemme siitä, että romanivähemmistöt ovat laajan ja vakavan syrjinnän kohteina Euroopassa. Syrjintä on systemaattista, sanoi Amnestyn tiedottaja Anu-Elina Jaskari.
Euroopan unionin alueella elää 10–12 miljoonaa romania, ja valtaosa heistä kärsii vakavasta syrjinnästä kaikilla keskeisillä elämänalueilla. Suurimmiksi ongelmiksi Jaskari nimeää tällä hetkellä pakkohäädöt ja koulutuksen.
– Romanien on vaikea päästä koulutukseen, romanilapsia laitetaan Euroopassa paljon erityiskouluihin. Pakkohäädöt ovat myös lisääntyneet.
Pakkohäätö on häätö, jota ei toteuteta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Amnestyn mukaan myös ala-arvoiset asumisolot, puutteellinen koulutus, poliisin väkivalta ja rasismi pitävät romanit köyhyysloukussa.
Valtaväestön asenne romaneja kohtaan on kielteinen. Euroopan komission tekemän selvityksen mukaan noin neljäsosa eurooppalaisista ei haluaisi romania naapurikseen. Selvityksen mukaan epäluulot muita etnisiä ryhmiä kohtaan eivät yleensä ole näin voimakkaita.
Keinoja on, mutta tahtoa puuttuu
Jaskarin mukaan Suomessa asioihin on jossain määrin yritetty puuttua, vaikka syrjintää ja ongelmia esiintyy täälläkin.
– Tällä hetkellä käsittelyssä on kansallinen romanipoliittinen ohjelma. Amnestyn mielestä on tietenkin hyvä, jos se toteutuu.
EU:ssa ei ole yleistä romanien syrjinnän vastaista strategiaa. Lakeja ja suunnitelmia syrjinnän estämiseksi on olemassa, mutta toteutus kysyy poliittista tahtoa.
Amnesty haluavan vaikuttaa erityisesti siihen, että romanivähemmistöjen kohteluun liittyvät käytännöt saataisiin yhtenäistettyä Euroopassa.
– Keinoja on olemassa, toimeenpano on ongelma. Suomi voisi ottaa tässä aktiivisen roolin.
Syrjintä on Jaskarin mukaan nimenomaan Euroopan laajuinen ongelma, vaikka vaikutukset luonnollisesti näkyvät paikallisesti.
– Sen ehkä haluaisin sanoa, että sen sijaan, että Suomessa keskustellaan kerjäämisen kieltämisestä, pitäisi puuttua sen syihin. Kiellolla ei ratkaista ongelmaa, tarvitaan sosiaalipoliittisia toimenpiteitä.
uutiskirje 
