Suomen Ylioppilaskuntien liitto on huolissaan koulutuksen periytyvyydestä. Periytyvyys uhkaa SYL:n mielestä vakavasti lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä kiinnostustaan ja kykyjään vastaaville koulutus- ja työurille. Tämä heikentää tasa-arvoa ja johtaa myös kansantaloudellisiin menetyksiin.
– Vanhempien sosioekonominen asema ei saa vaikuttaa nuorten elämänvalintoihin. Nuoren on voitava valita toisenlainen koulutus kuin vanhempiensa, linjaa SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala.
Maahanmuuttajat ja romanit heikoimmilla
Periytyvyydellä tarkoitetaan sitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät monta kertaa muita todennäköisemmin korkeakoulutukseen ja vastaavasti ammatillisen koulutuksen saaneiden vanhempien lapset ammatilliseen koulutukseen.
Periytyvyys on historian kuluessa pitkällä aikavälillä vähentynyt merkittävästi, mutta ei läheskään poistunut. Periytyvyyttä vahvistavat SYL:n mukaan peruskoulun alueelliset erot, liian varhainen valinnaisuus, tietynlaisen koulutusidentiteetin muotoutuminen, vanhempien ja sukulaisten esimerkki sekä tiedon puute vaihtoehdoista.
Erityisen heikossa asemassa ovat maahanmuuttajataustaiset ja romaniperheiden lapset. Heidän tukemisekseen tarvitaan opettajainhuoneissa erityistä kulttuurista osaamista, SYL painottaa.
Vaikutukset kasautuvat
Periytyvyys tulee näkyviin ensin toisen asteen koulutusvalinnoissa, sitten toisen asteen koulutuksen keskeyttämisissä ja kolmanneksi ylioppilasarvosanoissa. Lopulta nämä vaikutukset kasautuvat siten, että yliopisto-opiskelijaksi valikoituu muita sosioekonomisia ryhmiä useammin akateemisen perheen lapsi. Myös yliopistojen sisällä oppialat ovat sosioekonomisesti hyvin eriytyneitä.
Ratkaisuiksi SYL esittää opinto-ohjauksen kehittämistä kaikilla koulutusasteilla, koulujen eriarvoistumisen estämistä ja heikommassa asemassa olevien koulujen erityistukea.
– Nyt koulujen alkaessa on hyvä hetki pohtia sitä, miten oppilaita ja opiskelijoita voidaan paremmin tukea heille sopivimman koulutuspolun löytämisessä, Parpala patistelee.
lehti 