Ydinasevallat kutsuvat aseistautumis- ja turvallisuuspolitiikkaansa lyhenteellä MAD. Lyhenne koostuu sanoista Mutual Assured Destruction, molemminpuolinen varma tuho. Vuonna 2021 ne käyttivät MAD-politiikkansa toteuttamiseen yli 156 000 Yhdysvaltain dollaria joka ikinen minuutti.
Ydinasevaltioita on yhdeksän, suurimpina Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska. Niiden lisäksi ydinaseita on Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla.
MAD-doktriinin mukaan ydinasevallan täysimittainen hyökkäys vastaiskuun kykenevään valtioon johtaisi sekä hyökkääjän että kohteen täydelliseen tuhoutumiseen.
Hurjia lukuja jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan
Ydinaseriisuntaa edistävien kansalaisjärjestöjen liittouma ICAN paljastaa valtioiden ydinaseisiin käyttämää rahaa käsittelevässä raportissaan Squandered: 2021 Global Nuclear Weapons Spending, että vuonna 2021 – vuosi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – ydinasevaltiot kuluttivat joukkotuhoaseisiinsa yhteensä 82,4 miljardia USD.
Erityisesti ”kunnostautui” Yhdysvallat, joka käytti ydinaseisiin kolme kertaa enemmän (44,2 miljardia USD) kuin seuraavaksi tullut Kiina, joka ainoana maana Yhdysvaltojen lisäksi ylitti kymmenen miljardin dollarin rajan (11,7 miljardia USD).
Kolmanneksi eniten ydinaseisiin panosti Venäjä (8,6 miljardia USD), mutta Britannia (6,8 miljardia USD) ja Ranska (5,9 miljardia USD) eivät jääneet siitä paljoakaan. ICAN:in mukaan Intia, Israel ja Pakistan käyttivät ydinasevarusteluun yli miljardin kukin. Pohjois-Korea sijoitti ydinaseistukseensa 642 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Varustelun arvellaan kiihtyvän jälleen
Toinen merkittävä globaali rauhantutkimuslaitos SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) julkisti 16. kesäkuuta vuosikirjansa (Yearbook 2022), jossa se arvioi asevarustelun, aseriisunnan ja kansainvälisen turvallisuuden nykytilaa.
Yksi avainhavainnosta oli, että huolimatta taistelukärkien marginaalisesta vähenemisestä vuonna 2021, ydinasearsenaalien oletetaan kasvavan tulevan vuosikymmenen aikana.
Jokainen yhdeksästä ydinasevaltiosta jatkaa ydinasearsenaaliensa nykyaikaistamista. Tammikuun 2021 ja 2022 välisenä aikana tapahtunut ydinaseiden määrän vähäinen väheneminen ei ole SIPRI:n mukaan pysyvä suunta.
Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan 90 prosenttia kaikista maailman ydinaseista.
Yhteensä noin 12 700 taistelukärjestä 9 440 oli armeijan varastoissa ja potentiaalisesti käyttövalmiina. Taistelukärjistä 3 732 on toimintavalmiudessa lähes yksinomaan joko Yhdysvalloille tai Venäjälle kuuluvissa ohjuksissa ja lentokoneissa.
Kehittyvä teknologia lisää riskejä
ICAN:in Emerging technologies and nuclear weapon risks -tutkimuksessa todetaan, että kaikkia kyberoperaatioiden ja keinoälyn tuottamia riskejä ei toistaiseksi ole selvitetty. ICAN luettelee kuitenkin muutamia, jo tiedossa olevia uhkia.
Ensinnäkin kyberhyökkäyksillä voidaan manipuloida päättäjiä laukaisemaan ydinaseet tai häiritä niiden käyttöä. Toiseksi valtiot voivat ottaa käyttöön keinoälytekniikoita ennen kuin ymmärtävät niiden vaikutukset.
Koneoppimisen soveltaminen puolustusjärjestelmiin voi nopeuttaa sodankäyntiä, mikä antaa päättäjille entistä vähemmän aikaa pohtia ydinaseiden käyttöä.
Neljäs uhkatekijä on se, ettei ydinasejärjestelmien hakkerointia kyetä estämään varmasti millään muulla keinolla kuin ydinaseiden poistamisella.
ICAN on jo pitkään varoittanut ydinaseiden olevan tuhoisin, epäinhimillisin ja erottelemattomimmin tappava joukkotuhoase, joka on koskaan keksitty. Katastrofaaliset inhimilliset seuraukset kuvaavat ydinaseiden käytön aiheuttamia kammottavia vaikutuksia ihmisille, eivätkä ne rajoitu vain konfliktin osapuoliin.
Ydinaseet eliminoitava ennen kuin ne eliminoivat meidät
Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittajamaiden ensimmäiseen kokoukseen Wienissä 20. kesäkuuta 2022 videotervehdyksen lähettänyt YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti osallistujamaita toimimaan ydinaseiden eliminoimiseksi ennen kuin ne eliminoivat meidät.
YK:ssa 2017 hyväksytty sopimus kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä kenenkään auttamisen tai rohkaisemisen kyseisiin toimiin. Sopimus astui voimaan tammikuussa 2021.
Guterres myös epäili, että Hiroshiman ja Nagasakin kohtalo alkaa hiipua ihmisten muistista ja jo mahdottomaksi luultu ydinkonflikti on tullut taas mahdolliseksi.
– Geopoliittisten jännitteiden ja epäluottamuksen täyttämässä maailmassa se on tuhon resepti. Emme voi antaa muutamien ydinasevaltioiden vaarantaa kaikkea elämää planeetallamme. Meidän on lopetettava Tuomiopäivän ovelle koputtaminen.
lehti 