KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ydinasevaltiot hassaavat käsittämättömiä summia MAD-politiikkaansa

Ydinaseiden kieltäminen on jokaisen kansakunnan oikeus ja velvollisuus, muistuttaa ydinaseriisuntaa edistävien kansalaisjärjestöjen liittouma ICAN.

Ydinaseiden kieltäminen on jokaisen kansakunnan oikeus ja velvollisuus, muistuttaa ydinaseriisuntaa edistävien kansalaisjärjestöjen liittouma ICAN. Kuva: ICAN/CC BY-NC 2.0

Madrid – IPS/Baher Kamal
9.7.2022 13.30

Ydinasevallat kutsuvat aseistautumis- ja turvallisuuspolitiikkaansa lyhenteellä MAD. Lyhenne koostuu sanoista Mutual Assured Destruction, molemminpuolinen varma tuho. Vuonna 2021 ne käyttivät MAD-politiikkansa toteuttamiseen yli 156 000 Yhdysvaltain dollaria joka ikinen minuutti.

Ydinasevaltioita on yhdeksän, suurimpina Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska. Niiden lisäksi ydinaseita on Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla.

MAD-doktriinin mukaan ydinasevallan täysimittainen hyökkäys vastaiskuun kykenevään valtioon johtaisi sekä hyökkääjän että kohteen täydelliseen tuhoutumiseen.

Hurjia lukuja jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan

Ydinaseriisuntaa edistävien kansalaisjärjestöjen liittouma ICAN paljastaa valtioiden ydinaseisiin käyttämää rahaa käsittelevässä raportissaan Squandered: 2021 Global Nuclear Weapons Spending, että vuonna 2021 – vuosi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – ydinasevaltiot kuluttivat joukkotuhoaseisiinsa yhteensä 82,4 miljardia USD.

Erityisesti ”kunnostautui” Yhdysvallat, joka käytti ydinaseisiin kolme kertaa enemmän (44,2 miljardia USD) kuin seuraavaksi tullut Kiina, joka ainoana maana Yhdysvaltojen lisäksi ylitti kymmenen miljardin dollarin rajan (11,7 miljardia USD).

Kolmanneksi eniten ydinaseisiin panosti Venäjä (8,6 miljardia USD), mutta Britannia (6,8 miljardia USD) ja Ranska (5,9 miljardia USD) eivät jääneet siitä paljoakaan. ICAN:in mukaan Intia, Israel ja Pakistan käyttivät ydinasevarusteluun yli miljardin kukin. Pohjois-Korea sijoitti ydinaseistukseensa 642 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Varustelun arvellaan kiihtyvän jälleen

Toinen merkittävä globaali rauhantutkimuslaitos SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) julkisti 16. kesäkuuta vuosikirjansa (Yearbook 2022), jossa se arvioi asevarustelun, aseriisunnan ja kansainvälisen turvallisuuden nykytilaa.

Yksi avainhavainnosta oli, että huolimatta taistelukärkien marginaalisesta vähenemisestä vuonna 2021, ydinasearsenaalien oletetaan kasvavan tulevan vuosikymmenen aikana.

Jokainen yhdeksästä ydinasevaltiosta jatkaa ydinasearsenaaliensa nykyaikaistamista. Tammikuun 2021 ja 2022 välisenä aikana tapahtunut ydinaseiden määrän vähäinen väheneminen ei ole SIPRI:n mukaan pysyvä suunta.

Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan 90 prosenttia kaikista maailman ydinaseista.

Yhteensä noin 12 700 taistelukärjestä 9 440 oli armeijan varastoissa ja potentiaalisesti käyttövalmiina. Taistelukärjistä 3 732 on toimintavalmiudessa lähes yksinomaan joko Yhdysvalloille tai Venäjälle kuuluvissa ohjuksissa ja lentokoneissa.

Kehittyvä teknologia lisää riskejä

ICAN:in Emerging technologies and nuclear weapon risks -tutkimuksessa todetaan, että kaikkia kyberoperaatioiden ja keinoälyn tuottamia riskejä ei toistaiseksi ole selvitetty. ICAN luettelee kuitenkin muutamia, jo tiedossa olevia uhkia.

Ensinnäkin kyberhyökkäyksillä voidaan manipuloida päättäjiä laukaisemaan ydinaseet tai häiritä niiden käyttöä. Toiseksi valtiot voivat ottaa käyttöön keinoälytekniikoita ennen kuin ymmärtävät niiden vaikutukset.

Koneoppimisen soveltaminen puolustusjärjestelmiin voi nopeuttaa sodankäyntiä, mikä antaa päättäjille entistä vähemmän aikaa pohtia ydinaseiden käyttöä.

Neljäs uhkatekijä on se, ettei ydinasejärjestelmien hakkerointia kyetä estämään varmasti millään muulla keinolla kuin ydinaseiden poistamisella.

ICAN on jo pitkään varoittanut ydinaseiden olevan tuhoisin, epäinhimillisin ja erottelemattomimmin tappava joukkotuhoase, joka on koskaan keksitty. Katastrofaaliset inhimilliset seuraukset kuvaavat ydinaseiden käytön aiheuttamia kammottavia vaikutuksia ihmisille, eivätkä ne rajoitu vain konfliktin osapuoliin.

Ydinaseet eliminoitava ennen kuin ne eliminoivat meidät

Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittajamaiden ensimmäiseen kokoukseen Wienissä 20. kesäkuuta 2022 videotervehdyksen lähettänyt YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti osallistujamaita toimimaan ydinaseiden eliminoimiseksi ennen kuin ne eliminoivat meidät.

YK:ssa 2017 hyväksytty sopimus kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä kenenkään auttamisen tai rohkaisemisen kyseisiin toimiin. Sopimus astui voimaan tammikuussa 2021.

Guterres myös epäili, että Hiroshiman ja Nagasakin kohtalo alkaa hiipua ihmisten muistista ja jo mahdottomaksi luultu ydinkonflikti on tullut taas mahdolliseksi.

– Geopoliittisten jännitteiden ja epäluottamuksen täyttämässä maailmassa se on tuhon resepti. Emme voi antaa muutamien ydinasevaltioiden vaarantaa kaikkea elämää planeetallamme. Meidän on lopetettava Tuomiopäivän ovelle koputtaminen.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään