Kansanedustajat yli puoluerajojen katsovat, että Venäjä ei halua rauhaa. Tämä kävi selväksi, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona pääministerin ilmoituksesta Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Käsitystä vahvisti edellisenä yönä tapahtunut venäläisten droonien ilmaantuminen Puolan ilmatilaan.
Tänään torstaina on 1 295:s päivä, kun Ukraina puolustaa itseään Venäjän täysimittaiselta hyökkäyssodalta.
Pääministeri Petteri Orpon viesti oli, että ”Ukrainan turvallisuus on meidän turvallisuuttamme”.
– Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta Ukrainan tukena. Samaan aikaan Suomi kantaa vastuunsa pitäen huolta omasta turvallisuudestamme, meidän omasta rajastamme.
Ukrainan tukemisen lisäksi on lisättävä painetta Putinia kohtaan, Orpo sanoi. Siinä hän luetteli viisi konkreettista kohtaa:
EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon.
Ukrainan armeijaa on vahvistettava. Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä.
Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen.
Ukrainan paikka on Euroopan unionissa.
Ukrainan taloudellista tukea on priorisoitava.
– Meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla vähintäänkin sama kuin nykyisen, 50 miljardia euroa, Orpo sanoi.
Venäjä voisi lopettaa heti
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo piti selvänä, että Euroopan on osoitettava tukevansa Ukrainaa yhtenäisesti ja vahvasti.
– Toistaiseksi kriittisin ja oleellisin turvallisuusjärjestely on nimenomaan Ukrainan oman puolustuksen tukeminen, aivan niin kuin pääministeri Orpokin totesi. Putin ei ole osoittanut aitoa halua rauhaan, ja tilanne on edelleen sama. Venäjä voisi lopettaa aggressiivisen hyökkäyssotansa heti tänään, mutta sen sijaan sen toimet osoittavat jotain aivan muuta.
Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan Honkasalon mukaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen pitää olla tätä aktiivisesti mukana rakentamassa.
– Suomen ja suomalaisten turvallisuus on aivan ensisijaisen tärkeää, ja Suomi on pitänyt hyvää huolta omasta puolustuksestaan, ja niin tulee olla jatkossakin. Kansallisen yhtenäisyyden rakentamisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, pääministeri Orpo, että myös eduskunta pidetään tiiviisti mukana tässä työssä.
Timo Furuholm viittasi keskiviikkoaamun uutisiin sanoen niidenkin osoittavan, että Putin ei halua tai etsi aktiivisesti rauhaa aloittamaansa hyökkäyssotaan, ”vaan aggressiot tuntuvat lähinnä kiihtyvän”.
– Tässä ympäristössä korostuu tietenkin Ukrainan kyky vastata näihin aggressioihin mutta myös se, että Ukraina luottaa lännen antamaan tukeen.
Ukraina päättää itse
Särön yksimieliseen keskusteluun toi vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho, joka aluksi syytti edellisen pääministerin Sanna Marinin osallistuneen Kiovassa sodassa kaatuneen uusfasistin hautajaisiin maaliskuussa 2023.
Yrttiaho arvosteli edellisen ja nykyisen hallituksen tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle. Valtioneuvoston uudessa selonteossa todetaan Suomen edistävän Ukrainan Nato-jäsenyyden tulevaisuutta peruuttamattomana, väistämättömänä liittokunnan sitoumuksena, jossa edetään jatkuvasti.
– Useampi Naton jäsenmaa kuitenkin vastustaa Ukrainan jäsenyyttä sotilasliitossa. Myös Yhdysvallat on useaan kertaan todennut, ettei se enää kannata Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Se olisi este sodan rauhanomaiselle ratkaisulle. Pääministeri Orpo, miksi hallitus antaa yhä tukensa Ukrainan Nato-jäsenyydelle, vaikka sen tiedetään olevan rauhan este? Yrttiaho kysyi saamatta vastausta.
Eilen käsittelyssä oli myös valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un. Tässä keskustelussa vasemmistoliiton Furuholm sanoi, että on ukrainalaisten itsensä päätettävissä, millaisilla ehdoilla rauha tulevaisuudessa rakennetaan.
– Vain he itse voivat arvioida, millaisen hinnan he ovat valmiita maksamaan sodan jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Samalla tapaa on Ukrainan päätettävissä, mihin kansainvälisiin järjestöihin he pyrkivät.
uutiskirje 
