Hallituksen on määrä antaa eduskunnalle lakiesitys niin sanotusta velkajarrustanoin kuukauden kuluttua lokakuun alussa.
Parlamentaarista työryhmää vetävä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo Suomen Kuvalehdellepuolueilla olevan aikaa syyskuun loppuun löytää yhteisymmärrys asiasta. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.
Hallitus esittää kansallista velkajarrua, joka velvoittaisi laskemaan julkisen velkasuhteen 40 prosenttiin BKT:stä. Tahtina olisi laskea velkasuhdetta prosenttiyksiköllä joka vuosi.
Tavoite kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa se on epärealistinen ja vaarallinen, toteaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà keskusjärjestön blogissa. Sen saavuttamiseenkin kuluisi 50 vuotta.
Lainàn mukaan velkajarru vaatisi valtavia sopeutustoimia ja heikentäisi Suomen talouskasvua. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että liian tiukat säännöt haittaavat investointeja ja talouskehitystä, minkä vuoksi EU ja Saksa ovat joustavoittaneet omia sääntöjään.
Kansallinen velkajarru on syytä hylätä, pääekonomisti toteaa.
Jopa 20 miljardin sopeutus vaalikaudella
Lainàn mukaan velkajarru voisi edellyttää jopa yli 20 miljardin euron sopeutusta vaalikaudella, nettona.
”Vertailun vuoksi: Orpon hallitus toteuttaa noin kymmenen miljardin sopeutuksen, mutta samalla se laskee veroja ja lisää menoja muun muassa puolustukseen. Tällöin nettomääräinen sopeutus on jäämässä hallituskauden lopussa noin kolmeen miljardiin euroon”, hän kirjoittaa.
Jo se on aiheuttanut merkittävää talouskasvun hidastumista ja työllisyyden heikkenemistä.
”Kansallinen velkajarru tarkoittaisi moninkertaista sopeutusta.”
Lainán mukaan valtiovarainministeriön vaikutusarvio velkajarrusta on epäuskottava. Demokratian kannalta hänestä on kyseenalaista, jos finanssipolitiikan virityksestä päättämistä kavennetaan kansallisella velkajarrulla. Velkajarru siirtäisi merkittävää valtaa eduskunnalta Talouspolitiikan arviointineuvostolle ja politisoisi sen roolia.
Talouskurista pyritään pikemminkin eroon
STTK:n mukaan jäykkä sääntö estäisi vastasyklisen finanssipolitiikan. Jos taantuma osuu kohdalle, velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää, mikä syventäisi kriisiä.
Lainán mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat, että liian tiukat säännöt johtavat haitalliseen talouskuriin. Siksi kansainvälinen suunta on finanssipolitiikan sääntöjen joustavoittaminen, ei kiristäminen. Myös tiukasta talouskurista tunnettu Saksa on juuri joustavoittanut omaa kansallista velkajarruaan.
Miksi Suomi kulkisi vastavirtaan ja jäykistäisi finanssipolitiikan liikkumatilaansa vapaaehtoisesti? Lainá kysyy.
”Kansallinen velkajarru on hylättävä. Riittää, että noudatamme EU:n sääntöjä, jotka ovat jo Suomelle hyvin tiukat, mutta sisältävät joustoja”, Lainà vaatii.
Julkisen talouden vahvistamiseksi hän pitää lakiin kirjattavaa velkajarrua tehokkaampana keinona parlamentaarista sopimusta investointien tukemisesta elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja sitoutumista kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän haittaaviin sopeutustoimiin.
Kehysbudjetoinnin uudistaminen myös tulopuolen eli verojen ottamisella mukaan ehkäisisi puolestaan julkista taloutta heikentävien veronkevennysten jakamisen kesken vaalikauden.
lehti 