Suomessa asuvat korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset arvioivat yhteiskunnallisen ilmapiirin heikentyneen viime vuosina. Näin vastasi yli puolet E2-Tutkimuksen STTK:lle tuottamaan kyselyyn osallistuneista. Muutos liitettiin nykyisen hallituksen politiikkaan ja työmarkkinoiden torjuvuuteen ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan.
Joidenkin vastaajien mielestä maahanmuuttopolitiikkaan tehdyt muutokset antavat vaikutelman, etteivät maahanmuuttajat ole erityisen tervetulleita Suomeen.
Selvityksen kohderyhmä olivat ensimmäisen sukupolven työikäiset, korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset. Kyselyyn vastasi lähes kolme sataa henkilöä.
Hallitus on kohdistanut merkittäviä kiristyksiä maahantulon prosesseihin ja maahan jäämiseen.
– Tällainen politiikka luo kuvaa Suomesta, jonne ulkomailla syntyneet eivät ole tervetulleita. Hallituksen piirissä käytävä rasismikeskustelu ei paranna tilannetta tippaakaan vaan viestii poliitikkojen asenteista. Ukkoutuvalla ja akkautuvalla Suomella ei kuitenkaan ole tällaiseen varaa. On välttämätöntä nähdä maahanmuutto johdonmukaisesti vahvuutena, jolla paikataan suomalaisen työelämän osaajapulaa ja luodaan uusia kasvun mahdollisuuksia, kyselyn teettäneen STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
Osa haastatelluista toi esiin myös positiivisia muutoksia ja nosti esiin suomalaisen työelämän myönteisiä puolia, kuten työ- ja vapaa-ajan välistä hyvää tasapainoa sekä työelämän matalia hierarkioita.
”Myönteistä kehitystä on olemassa: ammattiliitot ovat aikaisempaa kansainvälisempiä, maahanmuutosta ja sen tarpeesta on enemmän myönteistä keskustelua. Ollaan ymmärretty, että ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan, ja että heidän kotoutumisensa on talouden kannalta tärkeää. Samanaikaisesti kuitenkin nykyhallitus tekee pelkästään negatiivisia päätöksiä, mitä tulee maahanmuuttoon ja viestii aiheesta vielä negatiivisemmin”, eräs haastateltu vastasi.
Työmarkkinoiden alakulo näkyy
Heikko työllisyystilanne on heikentänyt erityisesti ulkomailta muuttaneiden naisten työllisyysnäkymiä, ja jopa työharjoittelupaikkojen saaminen on vaikeutunut. Naiset ovat yliedustettuina määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Työllistyäkseen he tarvitsevat palveluita, kieli- ja kotoutumiskoulutusta sekä tukea työelämäverkostojen rakentamiseen.
Hallitus on linjannut ohjelmassaan työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajanaisten, työllisyyttä tukevasta toimintaohjelmasta.
– Teot kuitenkin puhuvat päinvastaista. Hallitus on heikentänyt maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia työllistyä leikkaamalla esimerkiksi työvoima- ja kotoutumispalveluista, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä ja vapaasta sivistystyöstä, jotka ovat keskeisiä palveluntuottajia, Palola painottaa.
Palveluista leikkaaminen näkyy
Kotoutumista edistävät palvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle, kun ne aiemmin järjestettiin valtion ja kuntien kesken. Uudistuksen myötä kotoutumispalvelujen kohderyhmää on myös laajennettu: palveluja tarjotaan myös työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Samalla aikaa, jolloin kotoutumispalveluja tarjotaan, on lyhennetty kolmesta vuodesta kahteen.
Vastaavasti työvoimapalvelut on siirretty 45 työllisyysalueen vastuulle ja osaksi kuntien peruspalvelua. Muutosten tavoitteena on parantaa palveluita tuomalla ne lähemmäs asiakkaita sekä tarjota paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin paremmin räätälöityjä palveluita.
Eräs asiantuntija sanoi kyselyssä, että rahoituksen leikkaaminen näkyy kotoutumispalveluissa.
”Kyllähän se huolestuttaa, ja sitten ylipäätänsä tämä julkinen keskustelu tästä, että halutaan kovasti tehostaa sitä kotoutumista, lyhennetään kotoutumisaikaa, pitäisi saada kaikki nopeasti tehokkaasti töihin, mutta sitten kuitenkin viedään niitä määrärahoja.”
Koulutettuja naisia matalapalkka-aloille?
Osa haastatelluista maahanmuuttajanaisista kertoi omista tai heidän tuttaviensa kokemuksista työllisyyspalveluiden tai kotouttamispalveluiden edustajien kanssa. Heidän mukaansa työllisyyspalveluissa maahanmuuttajanaisia ohjataan työvoimapula-aloille, kuten hoito- ja varhaiskasvatusalalle, vaikka heidän koulutuksensa ja kiinnostuksensa eivät vastaisi näitä tehtäviä.
Moni suhtautuu tähän kielteisesti.
Haastatellut työllisyyspalveluiden asiantuntijat eivät ole asiasta täysin eri mieltä. Työllisyyspalveluissa tausta-ajatuksena voi heidän mukaansa olla se, että nopein tie työelämään ovat lyhyet ammatilliset koulutukset sekä työt matalapalkka-aloilla. Esimerkiksi hoiva-ala voi toimia hyvänä ponnahduslautana työelämään, vaikkei alalle työllistyminen olisikaan pysyvää.
– Hän [työvoimaneuvoja] kehotti minua hankkimaan sairaanhoitajan tai varhaiskasvatuksen tutkinnon. Mutta en ollut kiinnostunut sellaisesta, koska minulla on korkeakoulututkinto. Ja se olisi ollut totaalinen uranvaihto minulle. He [työvoimaviranomaiset] yleensä sanovat, että kannattaa hankkia ammatillinen koulutus, koska sille on enemmän kysyntää”, maahanmuuttajanainen kertoi.
lehti 