Kesäkuussa kenialaisesta ilmastotekniikkayritys Terasta tuli ensimmäinen afrikkalainen projektien kehittelijä, joka sai hiilenpoistohankkeensa riippumattomasti validoiduksi ja rekisteröidyksi Rainbow Registryyn, joka listaa hiilidioksidipäästökauppaprojekteja ja todentaa niitä.
Validointi tarkoittaa tässä sitä, että Teran projektisuunnittelu ja digitaalinen monitorointikehikko täyttävät Rainbow-rekisterin tiukat tieteelliset kriteerit. Validoinnin ansiosta Tera voi myydä Eurooppaan ja muualle maailmaan hiilikrediittejä eli päästölupia, ja ostaja voi olla varma, että rahan vastineeksi hiilidioksidipäästöjä todellakin suitsitaan jossakin muualla.
Biohiili vakauttaa maaperän hiilen
Tera kokoaa sokeriruokojätettä, bagassia, Kenian kolmanneksi suurimman kaupungin Kisumun sokeriruokomyllyistä. Victoriajärven altaassa sijaitseva Kisumu on tunnettu sokeriruokotiloistaan ja tehtaistaan.
Sokeriruokojäte syötetään pyrolyysiyksikköön, joka kuumentaa hapettomassa tilassa jätteestä biohiiliä. Kun biohiiliä laitetaan maaperään, se parantaa maan kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Biohiili edistää viljelykasvien terveyttä ja samalla sitoo hiilen, joka ei pääse pakenemaan takaisin ilmakehään hiilidioksidina.
– Toisin kuin tavanomainen kasvijäte, joka maatuu ja vapauttaa hiiltä, biohiili vakauttaa sen muotoon, joka voi säilyä maaperässä pitkiä aikoja, selittää tohtori Erick Kiplangat Ronoh. Hän on biosysteemien ja ympäristötekniikan asiantuntija Kenian Jomo Kenyattan maatalous- ja teknologiayliopistosta.
Arvokkaita hiilikrediittejä
Tera sekoittaa biohiiltä maanviljelijöille myytävään luomulannoitteeseen. Tarkoituksena on parantaa satoja ja korjata rappeutunutta maaperää samalla, kun luodaan pohjaa hiilikrediittien synnyttämiselle.
– Me herätämme maaperän henkiin. Biohiili parantaa satoja, vähentää riippuvuutta keinolannoitteista ja kohentaa kasvien kykyä sietää kuivuutta, Teran toimitusjohtaja Rob Palmer sanoo.
Validointi puolestaan parantaa Teran kykyä kasvattaa toimintaansa.
– Kenia on muuttumassa hiilinielujen keskuspaikaksi Afrikassa, Rainbow-rekisterin toimitusjohtaja Ludovic Chatoux sanoo.
– Siellä on uusiutuvaa energiaa, luotettava raaka-ainetarjonta ja keinotekoisia hiilinieluja tukevia poliittisia linjauksia.
Chatoux’n mukaan Rainbow arvioi myös nigerialaisia ja ghanalaisia projekteja. Rainbow:n päämääränä on kanavoida rahoitusta hankkeisiin, jotka todistettavasti poistavat hiilidioksidia tai välttävät sen synnyttämistä. Läpinäkyvyys on olennaista, jotta vapaaehtoisia hiilikrediittimarkkinoita ei käytettäisi pelkkään viherpesuun.
Biohiilen tai hiilidioksidin suoraan ilmasta kaappaamisen kaltaiset tekniset hiilikrediitit ovat huomattavasti tuottoisampia kuin useimmat luonnolliset hiilinielukrediitit. Biohiilikrediiteistä maksetaan tällä hetkellä noin 140 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, kun taas korkealaatuisistakaan metsänistutuskrediiteistä ei saa kuin korkeintaan 15 dollaria tonnilta.
Hintaero selittyy teknisten ratkaisujen paremmalla kestävyydellä ja todennettavuudella. Toisin kuin puut, jotka voivat menettää säilömänsä hiilen metsäpaloihin, tuholaisiin tai puunkorjuuseen, biohiili vangitsee hiilidioksidin maaperään ja pitää sen siellä satoja, ehkä jopa tuhansia vuosia.
Hiilikrediittikaupan on hyödytettävä maanviljelijöitä
Keniassa ja laajemminkin itäisessä Afrikassa saa lisää kannatusta ajatus, että maanviljelijöitä pitää auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ilmastoälykkäillä viljelymenetelmillä sekä lieventää sen vaikutuksia hiiliviljelytekniikoilla.
– Kun maanviljelijät omaksuvat kompostoimisen, agrometsätalouden ja maatalousjätteen kierrätyksen kaltaisia kestäviä tekniikkoja, he voivat yhtä aikaa kaapata hiiltä, parantaa ruokaturvaa ja kohentaa tulojaan, Peter Wachira selittää.
Wachira on Itä-Afrikassa toimivan ruotsalaisen Vi Agroforestry -kansalaisjärjestön alueellinen neuvonantaja.
Wachira huomauttaa kuitenkin, että hiilikrediittisuunnitelmat pitäisi laatia palvelemaan niitä, jotka kirjaimellisella ruohonjuuritasolla tekevät työn.
– Hiilikrediittimarkkinoiden pitäisi ennen kaikkea parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa. Emme saa unohtaa, että päästövähennykset ovat pohjoisen pallonpuoliskon velvollisuus. Täkäläiset yhteisöt maksavat korkeaa hintaa kriisistä, jota eivät ole luoneet, Wachira painottaa.
Kenia vaikuttaa valmiilta päästökauppaan. Teran haasteena on nyt hyödyntää tämä valmius ja kasvattaa toimintaansa koko mantereen mittaan.
– Amerikalla ja Afrikalla on sama sääntökirja. Me olemme todistaneet, että afrikkalainen hiilinieluprojekti voi täyttää samat globaalit standardit. Nyt kun olemme todistaneet, että mallimme toimii, tarvitsemme vain pääomaa laajentuaksemme, Palmer sanoo.
lehti 